Tiedebasaari

Tiedebasaari

Tag Archives: Yhdysvallat

Susi lainsuojattomaksi Wyomingissa

06 maanantai Maa 2017

Posted by Kai Aulio in Eläimet, eläinsuojelu, Luonto, Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Susi lainsuojattomaksi Wyomingissa

Avainsanat

Canis lupus, Grand Teton National Park, suden metsästys, suden suojelu, suden suojelustatus, susi, suurpedot, Wyoming, Yellowstone National Park, Yellowstonen kansallispuisto, Yhdysvallat, Yhdysvaltain eläimistö, Yhdysvaltain luonto, Yhdysvaltain vetoomustuomioistuin

Susi Grand Teton -kansallispuistossa, Wyomingissa. Kuva: Ronnie Howard, via earthjustice.org.

Susi Grand Teton -kansallispuistossa, Wyomingissa. Kuva: Ronnie Howard, via earthjustice.org.

Suhtautuminen suurpetoihin jakaa mielipiteitä kaikkialla missä luonnonvaraiset pedot ja ihmiset asuvat tai toimivat samoissa maisemissa. Susi (Canis lupus) on alkuperäisen luonnon jäsen laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta niin elinympäristöjen muutokset kuin metsästys ja suoranainen vaino ovat harventaneet petokantoja kaikkialla. Monissa maissa ja alueilla susi on lakien nojalla rauhoitettu, mutta paineet ainakin rajoitettuun metsästykseen ovat jatkuvan keskustelun aiheena. Yhdysvalloissa susi on ollut jo pitkään rauhoitettu – ja myös uhanalaisten lajien listalla, mutta osavaltiokohtaisesti on myönnetty kannanhoidollisia metsästyslupia. Uusimpana kiistana on Wyomingin osavaltion susien suojelustatuksen muutos, jota etenkin metsästyksen ja karjanhoidon etupiirit ovat vaatineet – ja myös alioikeuden päätöksellä suden suojelu aikanaan purettiin. Tästä päätöksestä luonto- ja ympäristöjärjestöt valittivat, ja ratkaisu siirtyi liittovaltion vetoomustuomioistuimeen.

Washington DC:n vetoomustuomioistuin päätti 3.3.2017 pitää voimassa Wyomingissa tehdyn alioikeuden päätöksen, jonka mukaan suden rauhoitus lakkautetaan suuressa osassa osavaltion aluetta. Vetoomustuomioistuin perusti päätöksensä Wyomingin osavaltion viralliseen lausuntoon, jonka mukaan susikannan säilymisestä huolehditaan rauhoituksen purkamisen jälkeenkin.

Susi oli Pohjois-Amerikassa aikoinaan hyvin laajalle levittäytynyt alkuperäisen luonnon jäsen, joka kuitenkin metsästettiin ja vainottiin lähes sukupuuton partaalle 48 osavaltioin alueilla. Kannan heikkenemisen jälkeen susi rauhoitettiin vuonna 1978, ja tämän jälkeen susikannat ovat moni paikoin alkaneet voimistua. Silti suden levinneisyys kattaa tätä nykyä vain noin 10 prosenttia lajin alkuperäisestä, luontaisesta esiintymisalueesta Yhdysvaltain maaperällä. Wyomingissa suden rauhoitus pysyy voimassa muun muassa kuuluisissa Yellowstonen ja Grand Teton -kansallispuistoissa, mutta valtaosa osavaltion alueesta on vetoomustuomioistuimen päätöksen jälkeen ”petovyöhykettä, jolla suden saa tappaa ilman erityistä lupa tai syytä” (The Washington Post, 3.3.2017; https://www.washingtonpost.com/news/energy-environment/wp/2017/03/03/wolves-could-soon-be-shot-on-sight-in-wyoming-an-appeals-court-rules/?utm_term=.10f5b6220695

Mainokset

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

USA:n Connecticutin osavaltioon muovikassivero

03 perjantai Maa 2017

Posted by Kai Aulio in Kuluttaja, Luonto, Tiedeuutisia, Väestö

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa USA:n Connecticutin osavaltioon muovikassivero

Avainsanat

Connecticut, haittaverot, Hartfort Courant, kertakäyttöiset muovikassit, muovikassien hinta, muovikassien käyttökiellot, muovikassien maksullisuus, muovikassikiellot, muovikassit, muovikassit ja jätehuolto, valtionpuistot, Yhdysvallat

Connecticutin osavaltiossa kulutetaan vuosittain noin 950 miljoonaa kertakäyttöistä ostoskassia. Kuva: Topix.com.

Connecticutin osavaltiossa kulutetaan vuosittain noin 950 miljoonaa kertakäyttöistä ostoskassia. Kuva: Topix.com.

Kertakäyttöisten muovikassien valtava kulutus kautta maailman on sekä luonnonvarojen tuhlausta että ympäristön roskaantumista aiheuttava ongelma, jota monissa maissa ja kaupungeissa on pyritty rajoittamaan saattamalla kassit ja pussit maksullisiksi. Uusimpana toimijana tähän tähtää Yhdysvaltain itärannikon Connecticutin osavaltio, jossa poliittisesti valittu ympäristökomitea puoltaa viiden sentin veron perimistä kaikilta kertakäyttöisiltä muovi- ja paperikasseilta. Lisämaksun tuotto on tarkoitus ohjata luonnonsuojelua – etenkin valtionpuistojen ylläpitoa ja kehittämistä edistäviin kohteisiin.

Kertakäyttökassien verollisuutta kannattaa molempien valtapuolueiden – demokraattien ja republikaanien – edustajien enemmistö, mutta veron tuoton korvamerkitsemisestä ja tuotto-odotuksista on erimielisyyttä. Muovi- ja paperikassien verotuotoksi on laskettu 20 miljoonaa dollaria vuodessa.

Connecticutin osavaltiossa kulutetaan – jaetaan kuluttajille – vuosittain noin 950 miljoonaa kertakäyttöistä muovi ja/tai paperikassia. Verotuoton ohjaaminen suojelualueille hyväksytään yleisesti, mutta veron korvamerkityn tuoton pysyvyyttä on epäilty. Jos – ja kun – osavaltion budjetit kiristyvät ja rahantarve monilla sektoreilla kasvaa, luonnonsuojelulle kiintiöityjä varoja on aikaisemminkin otettu muihin tarkoituksiin. On myös arveltu, etteivät valtion puistot saa läheskään odotettua rahallista tukea, koska kuluttajien oletetaan vähentävän kertakäyttöisten kassien käyttöä pussien tullessa maksullisiksi.

Vaikka rahalliset tulotavoitteet saattavat jäädä toivottua pienemmiksi, ympäristönäkökohdat kuten luonnonvarojen säästö ja roskaantumisen väheneminen ovat varmasti hyödyllisiä saavutuksia (Hartfort Courant, 2.3.2017; http://www.courant.com/news/connecticut/hc-plastic-bag-action-20170301-story.html

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Los Angeles kieltää kertakäyttöiset muovikassit. Tiedebasaari 3.7.2013; https://tiedebasaari.com/2013/07/03

Kauppojen muovikassit maksullisiksi Kreikassa. Tiedebasaari 28.10.2016; https://tiedebasaari.com/2016/10/28

Muovikassien maksullisuus vähentänyt nopeasti merenrantojen roskaantumista Brittein saarilla. Tiedebasaari 27.11.2016; https://tiedebasaari.com/2016/11/27

 

 

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

81 haiden hyökkäystä ihmistä vastaan vuonna 2016

27 perjantai Tam 2017

Posted by Kai Aulio in Eläimet, Kuluttaja, Luonto, Tiedeuutisia, Urheilu ja liikunta, Väestö

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa 81 haiden hyökkäystä ihmistä vastaan vuonna 2016

Avainsanat

Australia, Florida, Floridan yliopisto, haiden ja ihmisten kohtaamiset, haiden uhrit, haihyökkäykset, haikalat, haikohtaamiset, hait, Havaiji, International Shark Attack File, petokalat, surffaus, University of Florida, Uusi-Kaledonia, valtamerikalat, vesiurheilulajit, Yhdysvallat

Enemmistö kohdistui surffaajiin ja muihin vesiurheilijoihin

Hain aiheuttamiin vammoihin menehtyi vuonna 2016 neljä ihmistä. Valtaosassa provosoimattomia kohtaamisia vältytään vakavilta vammoilta. Kuva: iclipart.com.

Hain aiheuttamiin vammoihin menehtyi vuonna 2016 neljä ihmistä. Valtaosassa provosoimattomia kohtaamisia vältytään vakavilta vammoilta. Kuva: iclipart.com.

Pelättyjen haikalojen hyökkäykset vedessä olevia ihmisiä vastaan ovat harvinaisempia kuin julkistettujen tapausten dramatisoinnista voisi kuvitella. Vuonna 2016 haihyökkäysten kohteeksi joutui virallisen maailmanlaajuisen tilaston mukaan 81 henkilöä. Näistä kohtaamisista neljässä tapauksessa ihminen menehtyi saamiinsa vammoihin. Vuoden 2016 haihyökkäysten määrä on viiden viimeksi kuluneen vuoden keskiarvon (82 tapausta) tasolla, vaikka vuonna 2015 tapauksia rekisteröitiin kaikkiaan 98.

Kaikkia haiden ja ihmisten kohtaamisia – niin kutsuttuja provosoimattomia haihyökkäyksiä – rekisteröi Floridan yliopiston ylläpitämä International Shark Attack File -järjestelmä.

Vuodessa neljä kuolonuhria

Vuoden 2016 haikohtaamisista 53 tapahtui Yhdysvalloissa, jossa yksiköön ihminen ei kuollut hyökkäyksissä. Selvästi eniten haihyökkäyksiä – 32 tapausta – rekisteröitiin Floridassa, ja toisessa vesiurheilun keskuksessa Havaijilla tapauksia oli 10. USA:n jälkeen seuraavana listalla oli Australia, jossa haihyökkäyksiä tapahtui 15, ja näistä kaksi johti ihmisosapuolen kuolemaan. Muut kohtalokkaat kohtaamiset sattuivat eteläisen Tyynenmeren saarivaltiossa Uudessa-Kaledoniassa, jossa neljästä haihyökkäyksestä kahdessa ihminen kuoli.

Haiden ja ihmisten kohtaamiset olivat tavallisimpia Floridassa, jossa 40 prosenttia tietoon tulleista haihyökkäyksistä tapahtui.

Haikalojen kanssa vastatusten joutuneista ihmisistä useimmat (58 prosenttia tapauksista) olivat eri vesiurheilulajien harrastajia kuten surfaajia ja lautamelojia. Vesilautailijat polskuttelevat vedessä ja aiheuttavat äänekkäitä loiskahduksia, jotka vetävät haikalojen huomion puoleensa.

Haihyökkäysten nimellä luetteloitavat tapaukset ovat pääosin nopeasti ohimeneviä kohtaamisia, joista useimmissa ihminen ei vahingoitu. Haikohtaamisten odotetaan yleistyvän, kun väestönkasvun ja vapaa-ajan lisääntymisen ohella myös ilmaston ja vesien lämpeneminen houkuttanee yhä enemmän ihmisiä rannoille vesiurheiluharrastuksiin. Parantunut tietous haiden käyttäytymisestä sekä tehostunut valvonta ja seuranta – yhdessä valistuksen kanssa – voivat kuitenkin pitää haiden ja ihmisten rinnakkaiselon kohtuullisen turvallisena – ainakin niin turvallisena, ettei haiden vihaamiseen tai kannanrajoituksiin ole aihetta (University of Florida News, 24.1.2017; http://news.ufl.edu/articles/2017/01/global-shark-attacks-drop-to-recent-average-in-2016.php

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Ennätysmäärä haiden hyökkäyksiä ihmisiä vastaan vuonna 2015. Tiedebasaari 9.2.2016; https://tiedebasaari.com/2016/02/09

Lähes 90 % haiden hyökkäysten kohteiksi joutuneista miehiä. Tiedebasaari 9.9.2014; https://tiedebasaari.com/2014/09/09

Hait arvokkaampia elävinä kuin kuolleina. Tiedebasaari 28.6.2011; https://tiedebasaari.com/2011/06/28

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

Satoja koiria pelastettu Etelä-Korean ja Kiinan koiranlihafarmeilta

13 perjantai Tam 2017

Posted by Kai Aulio in Eläimet, eläinsuojelu, Kuluttaja, Luonto, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Satoja koiria pelastettu Etelä-Korean ja Kiinan koiranlihafarmeilta

Avainsanat

Britannia, eläinrääkkäys, eläinten suojelu, Etelä-Korea, Gangwonin maakunta, Humane Society International, Kanada, Kiina, koiranliha, koiranlihan kasvatus, koiranlihan syönti, koiranlihatarhat, koirat, talviolympialaiset 2018, Yhdysvallat, Yulinin koiransyöntifestivaali

Valtaosa koirista saa uuden kodin Yhdysvalloista, Kanadasta tai Euroopasta

Suojelujärjestön hoiviin otetut koirat välttyivät syödyksi tulemiselta. Kuva: Humane Society International.

Suojelujärjestön hoiviin otetut koirat välttyivät syödyksi tulemiselta. Kuva: Humane Society International.

Kiinassa ja muissa Aasian maissa yleinen – joskin hiipumassa oleva – perinne koiranlihan syömisessä johtaa valitettavan usein vakavaan eläinrääkkäykseen ja koirien epäinhimillisissä oloissa tapahtuvaan tarhaamiseen lihakaupan tarpeisiin. Etelä-Koreassa Humane Society International -järjestön tuella ja johdolla evakuoitiin 200 koiraa lihankasvatustarhasta, ja eläimille onnistuttiin järjestämään kuljetus länsimaihin, ensin asianmukaisiin hoitoloihin ja myöhemmin adoptoitaviksi koteihin. Järjestö on viimeisten kahden vuoden aikana osallistunut 770 koiran pelastamiseen lihankasvatustarhoista Etelä-Koreassa. Uusimmassa operaatiossa evakuoiduista yli 200 koirasta 176 päätyi Yhdysvaltoihin, 15 Kanadaan ja 15 Britanniaan.

Etelä-Korean viimeisintä operaatiota – jossa aloitteen tekijänä oli koirien kasvatusta harjoittanut ja toiminnan lopettamispäätöksen tehnyt paikallinen toimija – pidetään symbolisesti tavallistakin tärkeämpänä tapahtumapaikkansa takia. Koirien pelastaminen ja siihen liittyvä koiratarhauksen päättyminen tapahtui Gangwonin maakunnassa, jossa järjestetään vuoden 2018 talviolympialaiset. Eläinsuojelu- ja kuluttajajärjestöt ovat painostaneet ja kannustaneet Etelä-Korean viranomaisia kieltämään ja kuluttajia lopettamaan koirien syönnin hyvissä ajoin ennen olympiakisojen osallistujien ja kisaturistien saapumista maahan (Humane Society International, 11.1.2017; http://www.hsi.org/news/press_releases/2017/01/wonju-dog-meat-rescue-011117.html

Koiranlihan syönti on vähentynyt sekä Kiinassa että Etelä-Koreassa, mutta arvioiden mukaan Aasian maissa tapetaan ja syödään vuosittain yhä noin 30 miljoonaa koiraa.

Human Society Internationalin johdolla Kiinan pahamaisilta Yulinin koiriensyöntifestivaaleilta pelastettuja koiria kuljetettiin joulukuun 2016 lopulla Kanadan Torontoon, josta eläimiä on sijoitettu eri puolilla Kanadaa toimiviin eläinhoitoloihin (Humane Society International, 11.1.2017: http://www.hsi.org/world/canada/news/releases/2017/01/yulin-survivors-adopted-011117.html

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Etelä-Korean suurin koiranlihan markkinapaikka lopettaa. Tiedebasaari 22.12.2016; https://tiedebasaari.com/2016/12/22

Eläinsuojelijat pelastivat yli tuhat koiraa Kiinan koiriensyöntifestivaalilta. Tiedebasaari 25.6.2016; https://tiedebasaari.com/2016/06/25.

Kiinan koiriensyöntifestivaali voimissaan lisääntyvästä vastustuksesta huolimatta. Tiedebasaari 20.6.2015; https://tiedebasaari.com/2015/06/20

Kiinalaisten enemmistö vastustaa koiriensyöntifestivaalia. Tiedebasaari 19.6.2016; https://tiedebasaari.com/2016/06/19

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

Neljän superraskaan alkuaineen nimet vahvistettiin: 113=nihonium (Nh), 115=moscovium (Mc), 117=tennessine (Ts), 118= oganesson (Og)

08 torstai Jou 2016

Posted by Kai Aulio in Luonto, Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia, Tieteen tiedotus

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Neljän superraskaan alkuaineen nimet vahvistettiin: 113=nihonium (Nh), 115=moscovium (Mc), 117=tennessine (Ts), 118= oganesson (Og)

Avainsanat

alkuaineet, alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, alkuaineiden nimeäminen, hiukkasfysiikka, International Union of Pure and Applied Chemistry, IUPAC, Japani, Joint Institute of Nuclear Research Dubna, Juri Oganessian, keinotekoiset alkuaineet, Lawrence Livermore National Laboratory, Mc, moscovium, Nh, nihonium, Oak Ridge National Laboratory, Og, oganesson, RIKEN Nishina Center for Accelerator-Based Science, superraskaat alkuaineet, tennessine, Ts, uudet alkuaineet, Vanderbilt University, Venäjä, Yhdysvallat

Alkuaineiden löytäjät/syntetisoijat saivat nimetä uudet alkuaineet ja perustella valinnat

Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs ryhmä täydentyi neljän uuden superraskaan alkuaineen vahvistamisella.

Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs ryhmä täydentyi neljän uuden superraskaan alkuaineen vahvistamisella.

Kansainvälinen puhtaan ja sovelletun kemian järjestö (International Union of Pure and Applied Chemistry; IUPAC) vahvisti 28.11.2016 neljän aikaisemmin tuntemattoman ja tammikuussa 2016 todellisiksi tunnustetun alkuaineen viralliset nimet ja kemialliset merkit. Alkuaineiden nimeämisessä on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan nimien perustaksi valitaan historiallinen tai mytologinen henkilö tai kohde, maantieteellinen/geologinen kohde, henkilö tai alkuaineen ominaisuus. Jo tammikuussa 2016 järjestö hyväksyi näiden superraskaiden alkuaineiden löytäjien/luojien ehdottamat nimet, mutta lopullinen vahvistus neljän alkuaineen nimille annettiin vasta kansainvälisen kuulemiskierroksen jälkeen.

Neljä uutta alkuainetta kuuluvat alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä niin kutsuttuihin superraskaisiin alkuaineisiin, joita ei esiinny sellaisinaan luonnossa. Koeoloissa hiukkaskiihdyttimillä aikaansaadut alkuaineet ovat hyvin lyhytikäisiä. Neljän uuden alkuaineen syntymisen johtaneet kokeet suoritettiin Japanissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa toimivissa tutkimuslaitoksissa.

Alkuaine 113 luotiin japanilaisessa RIKEN Nishina Center for Accelerator-Based Science –tutkimuslaitoksessa. Nihoniumin syntyyn johtavissa kokeissa tutkijat pommittivat äärimmäisen suurella nopeudella vismutti (Bi) -alkuainetta sinkki-70-alkuaineisotoopilla. Uuden superraskaan alkuaineen syntyyn johtaneet kokeet tehtiin vuosina 2004 ja 2012. Nihonium (Nh) on ensimmäinen alkuaine, jonka aasialainen tutkija tai tutkimusorganisaatio on nimennyt jaksolliseen järjestelmään. Sana nihonium on toinen vaihtoehto nimelle ”Japani”, ja sana merkitsee sananmukaisesti ”Nousevan auringon maa”.

Alkuaineiden 115 ja 117 synnyn/löytämisen taustalla on lukuisia eri aikoina ehtyjä kokeita venäläisessä Joint Institute of Nuclear Research, Dubna -tutkimuslaitoksessa sekä yhdysvaltalaisissa Oak Ridge National Laboratory , Vanderbilt University ja Lawrence Livermore National Laboratory -tutkimuslaitoksessa. Sekä moscovium (Mc; 115) että tennessine (Ts; 117) kehitettiin/todennettiin vuonna 2010. Nimien taustalla ovat tulokselliseen alkuainetutkimukseen keskittyneiden tutkimuslaitosten sijaitipaikat.

Alkuaine 118 oganesson (Og) luotiin/havaittiin samassa tutkimusryhmässä. Nimen taustalla on venäläinen ydinfyysikko Juri Oganessian, joka johti alkuaine 117:n syntyyn johtaneita kokeita.

Neljän uuden superraskaan ehdotetut ja IUPACin hyväksymät nimet ovat vielä lopullista vahvistusta vaille. Järjestön julkistuksen jälkeen sekä tiedeyhteisöillä että yleisöllä on kaikkialla maailmassa viisi kuukautta aikaa ilmaista mielipiteensä nimistä ja perustella mahdollista vastustamista. Lausuntokierroksella varmistetaan, että yleiseen ja ikuiseen globaaliin käyttöön tulevat nimet sopivat kaikille kielille ja kaikissa kulttuureissa (International Union of Pure and Applied Chemistry, IUPAC, 30.11.2016; https://iupac.org/iupac-announces-the-names-of-the-elements-113-115-117-and-118/

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

Brasilia ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen

14 keskiviikko syys 2016

Posted by Kai Aulio in Ilmastonmuutos, Maapallo, Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Brasilia ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen

Avainsanat

Brasilia, Brasilian energiapolitiikka, ilmastonmuutos, ilmastosopimuksen ratifiointi, ilmastosopimuksen voimaantulo, Kiina, Pariisin ilmastosopimus, sademetsien suojelu, Yhdysvallat

Vesivoimalla on suuri osuus Brasilian energiantuotannossa jo nyt, ja tulevaisuudessa saasteettomia uusiutuvia tuotantomuotoja lisätään, lupaa maan hallitus. Itaipun voimalaitos Brasilian ja Paraguayn rajalla. Kuva: rasheedworld.com.

Vesivoimalla on suuri osuus Brasilian energiantuotannossa jo nyt, ja tulevaisuudessa saasteettomia uusiutuvia tuotantomuotoja lisätään, lupaa maan hallitus. Itaipun voimalaitos Brasilian ja Paraguayn rajalla. Kuva: rasheedworld.com.

Yksi tärkeistä askelista kohti maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen jarruttamista saatiin 13.9.2016, kun Brasilian hallitus ilmoitti ratifioineensa Pariisissa joulukuussa 2015 allekirjoitetun, 197 maan yhteisesti hyväksymän ilmastosopimuksen. Brasilian osuus koko ihmiskunnan yhteisistä ilmastoa lämmittävistä hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin ja muiden niin kutsuttujen kasvihuonekaasujen päästöistä on 2.5 prosenttia, mutta maailman laajimpien sademetsien hallitsijana maalla on keskeinen osuus planeettamme hyvinvointiin. Sademetsien biomassalla ja puuston kasvulla on törkeä osuus ilmakehän hiilidioksidin sitojana, ja viime vuosikymmeninä hallitsemattomasti jatkuneet metsänhakkuut ovat heikentäneet metsien puskuriominaisuutta ilmaston vakauttajana. Sopimuksen ratifioinnin myötä Brasilia lupautuu myös tehostamaan metsävarojen suojelua sekä uudelleenmetsittämään aikanaan tuhottuja alueita. Energiantuotannossa Brasilia lupaa tehostaa vesivoiman sekä tuuli- ja aurinkoenergian käyttöä.

Pariisin sopimuksen ratifioinnista ilmoittanut, vast’ikään presidentin tehtävän vastaanottanut Michel Temer lupasi Brasilian täyttävän aikaisemmin antamansa sitoumukset ja parantavansa sademetsien suojelua. Brasilia on jo luvannut vähentää kasvihuonekaasujen päästöjään 37 prosentilla vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna vuoteen 2015 mennessä, ja lisäksi Latinalaisen Amerikan suurin valtio ”tekee kaikkensa saadakseen päästöleikkaukset nousemaan 43 prosenttiin”.

Ilmastosopimus astuu voimaan, kun 55 valtiota – joiden yhteinen osuus kaikista ihmisen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen päästöistä on vähintään 55 prosenttia – on virallisesti ratifioinut asiakirjan. Hieman ennen Brasiliaa Pariisin sopimuksen ratifioivat Yhdysvallat ja Kiina, joiden yhteinen osuus kokonaispäästöistä on noin 38 prosenttia. Ennen näitä suurvaltoja reilut parikymmentä pikkuvaltiota – lähinnä valtamerten saarivaltioita – oli ratifioinut sopimuksen. Brasilian mukaantulon jälkeen sopimuksen ratifioineiden maiden yhteinen päästöosuus on noussut jo hieman yli 40 prosenttiin (Uutistoimisto AP, 12.9.2016; http://hosted.ap.org/dynamic/stories/L/LT_BRAZIL_CLIMATE_CHANGE?SITE=AP&SECTION=HOME&TEMPLATE=DEFAULT&CTIME=2016-09-12-15-01-08

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Kiina ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen. Tiedebasaari 3.9.2016; https://tiedebasaari.com/2016/09/03

Yhdysvallat seurasi Kiinaa ja ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen. Tiedebasaari 3.9.2016; https://tiedebasaari.com/2016/09/03

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

Yhdysvallat seurasi Kiinaa ja ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen

03 lauantai syys 2016

Posted by Kai Aulio in Ilmansaasteet, Ilmastonmuutos, Liikenne, Luonto, Maapallo, Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia, Tieteen tiedotus

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Yhdysvallat seurasi Kiinaa ja ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen

Avainsanat

Ban Ki-moon, Barack Obama, G20, Hangzhou, ilmastosopimuksen ratifiointi, ilmastosopimuksen voimaantulo, Pariisin ilmastosopimus, Xi Jinping, Yhdysvallat, Yhdysvaltain ilmastopolitiikka

Sopimus voimaan, kun 55 % kuormituksesta on katettu. USA:n ja Kiinan jälkeen koossa on noin 40 %

Autoliikenteen päästöjen hillitseminen ja vähentäminen on Yhdysvalloille vaikein tehtävä ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa. Kuva: Kalifornian liikennekuva: Reed Saxon, AP.

Autoliikenteen päästöjen hillitseminen ja vähentäminen on Yhdysvalloille vaikein tehtävä ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa. Kuva, Kalifornian liikennettä: Reed Saxon, AP.

Maapallon ilmakehän jo vuosikymmeniä jatkuneen lämpenemiskehityksen hillitseminen näyttää askelta todennäköisemmältä, kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama luovutti Kiinassa YK:n pääsihteerille Ban Ki-moonille sopimuksen edellyttämät asiakirjat. Obaman odotettua elettä oli edeltänyt saman vuorokauden aikana toisen jättivaltion – ja suurimman hiilidioksidikuormittajan Kiinan – vastaava ilmoitus sopimuksen ratifioinnista päivämäärällä 3.9.2016.

Kiinan osuus maapallon ilmastoa lämmittävistä, ihmistoiminnan aiheuttamista päästöistä on noin 20 prosenttia ja USA:n osuus vastaavasti noin 18 prosenttia. Astuakseen voimaan joulukuussa 2015 Pariisissa solmittu sopimus pitää vahvistaa eli ratifioida vähintään 55 valtiossa, joiden yhteiset päästöt vastaavat vähintään 55 prosenttia ihmisen aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta. Ennen Kiinaa ja Yhdysvaltoja sopimuksen oli ratifioinut 29 valtiota – pääosin pieniä valtamerten saarivaltioita – joiden yhteinen osuus kokonaiskuormituksesta on noin yksi prosentti.

Kiinan Hangzhoussa järjestettävään G20-teollisuusmaiden ryhmän huippukokoukseen osallistuvat suurvaltajohtajat Barack Obama ja Kiinan johtaja Xi Jinping korostivat puheenvuorisaan sopimuksen maailmanlaajuista merkitystä koko ihmiskunnalle ja kaikelle elolliselle. Nyt ilmastokamppailun eturintamaan asettuneiden suurvaltojen ratifioinnin jälkeen muiden maiden vahvistusten odotetaan yleistyvän nopeasti (Uutistoimisto AP, 3.9.2016; http://hosted.ap.org/dynamic/stories/A/AS_OBAMA_CHINA_ASOL-?SITE=AP&SECTION=HOME&TEMPLATE=DEFAULT&CTIME=2016-09-03-06-08-06

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

400 tonnia Libyan kemiallisia aseita siirrettiin hävitettäväksi Saksassa

31 keskiviikko Elo 2016

Posted by Kai Aulio in Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa 400 tonnia Libyan kemiallisia aseita siirrettiin hävitettäväksi Saksassa

Avainsanat

Apsalon, Britannia, joukkotuhoaseet, kemialliset aseet, Kemiallisten aseiden kieltojärjestö, kemiallisten aseiden kieltosopimus, kemiallisten aseiden tuhoaminen, Libya, Libyan joukkotuhoaseet, Misrata, Organization for the Prohibition of Chemical Weapons, Saksa, Yhdysvallat, YK:n turvallisuusneuvosto

Vuosia jatkuneen operaation viimeinen vaihe

Libyan kemiallisten aseiden varastojen loppuerät siirrettiin tarkassa valvonnassa tanskalaisalukseen kuljetettaviksi Saksaan tuhottaviksi. Kuva: ajwa, via The Libya Observer.

Libyan kemiallisten aseiden varastojen loppuerät siirrettiin tarkassa valvonnassa tanskalaisalukseen kuljetettaviksi Saksaan tuhottaviksi. Kuva: ajwa, via The Libya Observer.

Koko maapallon kaikkea elollista uhkaavista joukkotuhoaseista luopuminen on lähes kaikkien kansojen ja kansalaisten yhteinen toive, mutta valitettavasti niin ydinaseita kuin kemiallisia ja ilmeisesti biologisiakin aseita on varastosia monilla valtioilla. Onnistuneissa, yhteisesti hyväksytyissä operaatioissa kemialliset asteet on poistettu ja hävitetty muun maussa Syyriasta (Tiedebasaari 4.1.2016). Libyalla oli aikoinaan suuri varasto kemiallisia aseita, joiden varastot piti sopimuksen mukaan hävittää jo vuonna 2011. Hanke on kuitenkin hidastunut ja ollut pitkään pysähdyksissä alueen poliittisten ja sotilaallisten kriisien takia. Mutta tärkeä – ja toivottavasti viimeinen – askel otettiin 27.8.2016, kun tanskalaiseen Apsalon-alukseen siirrettiin 350–400 tonnia Libyan kemiallisten aseiden varastoista.

Misratan kaupungin satamasta kohti Saksaa lähteneen tanskalaisaluksen miehistön vakuutetaan olevan tottunut käsittelemään vaarallista lastia. Kemiallisten aseiden varastot siirrettiin satamaan ISIS-terroristeja vastaan taistelevien erikoisjoukkojen sotilaiden suojeluksessa.

Kemialliset aseet tuhotaan lopulta Saksassa seuraavien 15 kuukauden kuluessa. Siirto- ja hävitystyön kustannuksista vastaavat yhdessä Saksa, Britannia ja Yhdysvallat. Lopullisen päätöksen vaarallisten aseiden kuljetuksesta ja hävityssuunnitelmista vahvisti YK:n Turvallisuusneuvosto yksimielisellä päätöksellään 22.7.2016. Toimintaa valvoo YK:n alainen Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (Organization for the Prohibition of Chemical Weapons) (The Libya Observer, 28.8.2016; http://www.libyaobserver.ly/news/400-tons-libyan-chemical-weapons-transferred-germany

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Kemistien järjestöt vaativat Israelia luopumaan kemiallisista aseista. Tiedebasaari 30.7.2016; https://tiedebasaari.wordpress.com/2016/07/30

Syyrian kemialliset aseet on tuhottu. Tiedebasaari 4.1.2016; https://tiedebasaari.wordpress.com/2016/01/04

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

32 tonnin raskasvesilähetys Iranista Yhdysvaltoihin

23 lauantai Hei 2016

Posted by Kai Aulio in Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa 32 tonnin raskasvesilähetys Iranista Yhdysvaltoihin

Avainsanat

Behrouz Kamalvandi, deuterium, dideuteriumoksidi, IAEA, Iran, Iranin Atomienergaorganisaatio, Kansainvälinen Atomienergiajärjestö, raskas vesi, Yhdysvallat, Yhdysvaltain energiaministeriö

Raskas vesi -molekyyli.

Raskas vesi -molekyyli.

Pitkään kauppasaarrossa ja eristyksessä laittomaksi julistetun – ja salatun – ydinohjelmansa takia ollut Iran on pääsemässä takaisin luontevaan yhteistyöhön kansainvälisen yhteisön kanssa. Saatuaan Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) hyväksymisen ja varmistuksen uraanin rikastusohjelmansa lopettamisesta ja muiden edes potentiaalisesti ydinaseisiin liittyvien ohjelmiensa lakkauttamisesta Iran on solminut kauppasuhteet Yhdysvaltoihin tyhjentääkseen vuosien varrella valmistamansa raskaan veden eli deuteriumin varastonsa. Raskas vesi (D2O) eli dideuteriumoksidi on vesimolekyyli, jossa veden molemmat vetyatomit ovat isotooppimuotoa 2H (eli deuterium).   Raskaan veden molekyylipaino on noin 1.11. Raskas vesi on myös luonnossa harvinaisena esiintyvä muoto, mutta ihmisen käyttökohteisiin – esimerkiksi ydinreaktorien hidastimena käytettäväksi – molekyyliä valmistetaan keinotekoisesti.

Yhdysvaltain energiaministeriön sekä Iranin Atomienergiaohjelman välisen sopimuksen mukainen, 32 tonnin raskasvesilasti lähti noin kuukauden kestävälle merimatkalleen kohti Yhdysvaltoja heinäkuun 2016 puolivälissä.

Iranin Atomienergiaorganisaation tiedottaja Behrouz Kamalvandi totesi deuterium-lähetyksen viivästyneen alun perin sovitusta aikataulusta, koska myyjäosapuoli ei pitänyt ostajaa luotettavana sopimuskumppanina ja siksi kauppa oli maksettava ennen laivausta. Iran on kansainvälisen hyväksynnän mukaisesti neuvotellut deuteriumkaupoista myös muiden maiden kanssa, jos Yhdysvaltain hallinto asettuu Iranin kanssa käytävien toimitusten tielle (MEHR News Agency, 17.7.2016; http://en.mehrnews.com/news/118142/US-to-receive-Iran-heavy-water-in-about-a-month

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Iran jäseneksi kansainväliseen tieteen IIASA-järjestöön. Tiedebasaari 23.6.2016; https://tiedebasaari.wordpress.com/2016/06/23

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

Nimet neljälle uudelle alkuaineelle: 113=nihonium (Nh), 115=moscovium (Mc), 117=tennessine (Ts), 118= oganesson (Og)

09 torstai Kes 2016

Posted by Kai Aulio in Luonto, Tiedeuutisia, Tieteen tiedotus

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Nimet neljälle uudelle alkuaineelle: 113=nihonium (Nh), 115=moscovium (Mc), 117=tennessine (Ts), 118= oganesson (Og)

Avainsanat

alkuaineet, alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, alkuaineiden nimeäminen, hiukkasfysiikka, International Union of Pure and Applied Chemistry, IUPAC, Japani, Joint Institute of Nuclear Research Dubna, Juri Oganessian, keinotekoiset alkuaineet, Lawrence Livermore National Laboratory, Mc, moscovium, Nh, nihonium, Oak Ridge National Laboratory, Og, oganesson, RIKEN Nishina Center for Accelerator-Based Science, superraskaat alkuaineet, tennessine, Ts, uudet alkuaineet, Vanderbilt University, Venäjä, Yhdysvallat

Alkuaineiden löytäjät/syntetisoijat saivat nimetä uudet superraskaat alkuaineet ja perustella valinnat

Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs ryhmä täydentyi neljän uuden superraskaan alkuaineen vahvistamisella.

Alkuaineiden jaksollisen järjestelmän seitsemäs rivi täydentyi neljän uuden superraskaan alkuaineen vahvistamisella.

Tammikuussa 2016 Kansainvälinen puhtaan ja sovelletun kemian järjestö (International Union of Pure and Applied Chemistry; IUPAC) hyväksyi neljän aikaisemmin tuntemattoman – mutta teoriassa olemassaoleviksi tiedetyn/ennustetun – alkuaineen löydökset todellisiksi, ja samalla järjestö antoi alkuaineet löytäneille tutkimusryhmille tilaisuuden nimetä alkuaineet. Alkuaineiden nimeämisessä on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan nimien perustaksi valitaan historiallinen, mytologinen henkilö tai kohde, maantieteellinen/geologinen kohde, henkilö tai alkuaineen ominaisuus.

Neljä uutta alkuainetta kuuluvat alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä niin kutsuttuihin superraskaisiin alkuaineisiin, joita ei esiinny sellaisinaan luonnossa. Koeoloissa hiukkaskiihdyttimillä aikaansaadut alkuaineet ovat hyvin lyhytikäisiä. Neljän uuden alkuaineen syntymisen johtaneet kokeet suoritettiin Japanissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa toimivissa tutkimuslaitoksissa.

Alkuaine 113 luotiin japanilaisessa RIKEN Nishina Center for Accelerator-Based Science –tutkimuslaitoksessa. Nihoniumin syntyyn johtavissa kokeissa tutkijat pommittivat äärimmäisen suurella nopeudella vismutti (Bi) -alkuainetta sinkki-70-alkuaineisotoopilla. Uuden superraskaan alkuaineen syntyyn johtaneet kokeet tehtiin vuosina 2004 ja 2012. Nihonium (Nh) on ensimmäinen alkuaine, jonka aasialainen tutkija tai tutkimusorganisaatio on nimennyt jaksolliseen järjestelmään. Sana nihonium on toinen vaihtoehto nimelle ”Japani”, ja sana merkitsee sananmukaisesti ”Nousevan auringon maa”.

Alkuaineiden 115 ja 117 synnyn/löytämisen taustalla on lukuisia eri aikoina ehtyjä kokeita venäläisessä Joint Institute of Nuclear Research, Dubna -tutkimuslaitoksessa sekä yhdysvaltalaisissa Oak Ridge National Laboratory , Vanderbilt University ja Lawrence Livermore National Laboratory -tutkimuslaitoksessa. Sekä moscovium (Mc; 115) että tennessine (Ts; 117) kehitettiin/todennettiin vuonna 2010. Nimien taustalla ovat tulokselliseen alkuainetutkimukseen keskittyneiden tutkimuslaitosten sijaitipaikat.

Alkuaine 118 oganesson (Og) luotiin/havaittiin samassa tutkimusryhmässä. Nimen taustalla on venäläinen ydinfyysikko Juri Oganessian, joka johti alkuaine 117:n syntyyn johtaneita kokeita.

Neljän uuden superraskaan ehdotetut ja IUPACin hyväksymät nimet ovat vielä lopullista vahvistusta vaille. Järjestön julkistuksen jälkeen sekä tiedeyhteisöillä että yleisöllä on kaikkialla maailmassa viisi kuukautta aikaa ilmaista mielipiteensä nimistä ja perustella mahdollista vastustamista. Lausuntokierroksella varmistetaan, että yleiseen ja ikuiseen globaaliin käyttöön tulevat nimet sopivat kaikille kielille ja kaikissa kulttuureissa (International Union of Pure and Applied Chemistry, IUPAC, 8.6.2016; http://iupac.org/elements.html

Tässä Tiedebasaari-artikkelissa sekä alkuaineiden että tutkimuslaitosten nimet on annettu englanninkielisinä. Suomalaiset kirjoitusmuodot vakiintunevat vasta IUPACin ratifioitua uudet nimet kuulemiskierroksen jälkeen

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter
← Older posts

Arkistot

Mainokset

Pidä blogia WordPress.comissa.

Peruuta