Maailman vahvin haikalojen keskittymä Galápagossaarilla

18 keskiviikko Tou 2016

Posted by Kai Aulio in Biodiversiteetti, Eläimet, Luonto, Tiedeuutisia, Vesiensuojelu

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Maailman vahvin haikalojen keskittymä Galápagossaarilla

Avainsanat

biodiversiteetti, Charles Darwin, Charles Darwin Research Station, Darwin-saari, Ecuador, endeemiset lajit, Galápagos Marine Reserve, Galápagossaaret, haikalat, haikalojen uhanalaisuus, hait, kalaston suojelu, kotoperäiset lajit, luonnon monimuotoisuus, Maailmanperintöohjelma, merelliset suojelualueet, merien suojelu, merikalastus, merikalat, Pelayo Salinas de Léon, ryöstökalastus, ryöstöpyynti, Sphryna lewini, UNESCO, valtamerikalat, vasarahai, Wolf-saari

Jopa yli 17 tonnia haita hehtaarilla

Vasarahai on yleisin laji maailman vahvimmalla haikalojen esiintymisalueella, Darwin- ja Wolf- saarten vesillä Galápagossaarilla. Kuva: Sharks – Adaptations, Wikispaces.com.

Vasarahai on yleisin suurten petokalojen laji maailman vahvimmalla haikalojen esiintymisalueella, Darwin- ja Wolf- saarten vesillä Galápagossaarilla. Kuva: Sharks – Adaptations, Wikispaces.com.

Valtiollisesti Ecuadorille kuuluvat Galápagossaaret ovat koko ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, kuuluuhan tämä Charles Darwinin evoluutioteorian kehittämisen kannalta merkittävä, yli sadan saaren muodostama kokonaisuus YK:n Kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) Maailmanperintökohteiden listalle. Luonnon lajistollisesta monimuotoisuudesta (biodiversiteetistä) sekä vain näillä saarilla tavattavien kotoperäisten eli endeemisten lajien runsaudesta kuuluisan saariryhmän vedet ovat myös erittäin kalaisia, ja alue on valtamerikalastuksen aarreaitta – pahimmillaan todellisen ryöstöpyynninkin kohde. Yksi Galápagossaarten, varsinkin saariryhmän pohjoisosien, erityispiirre on haikalojen runsaus. Uuden tutkimuksen mukaan kahden Galápagossaarten pohjoisimman saaren – Wolf- ja Darwin- saarten lähivesillä on haikaloja enemmän kuin missään muualla planeetallamme.

Kansainvälisessä, kaikille vapaasti internetissä luettavissa olevassa PeerJ -tiedelehdessä 10.5.2016 Charles Darwin Research Station -tutkimuslaitoksen tutkijan Pelayo Salinas de Léonin johdolla julkaisussa tutkimuksessa selvitettiin merikalojen kokonaismäärää Darwin- ja Wolf-saaria ympäröivissä vesissä stereo-videokuvaustekniikoiden avulla. Määritysmenetelmiä tutkijat kuvaavat luotettaviksi ja moderneimmiksi kuin tavanomaisissa ja aikaisemmin käytetyissä vastaavissa tutkimuksissa. Kalahavaintoja ja koko kalaston määrällisiä arvioita tehtiin kahtena peräkkäisenä vuotena, eri vuodenaikoina, joten julkaistut yhteenvedot kuvaavat luotettavasti todellista kalaston nykytilaa.

Keskimäärin kahden Galápagossaarten pohjoisimman saaren vesillä mitattiin merikalojen kokonaisbiomassaksi 17.5 tonnia hehtaaria kohti (Darwin: 24.0 tonnia/ha; Wolf: 12.6 tonnia/ha). Valtaosan (noin kolme neljäsosaa) kokonaismäärästä muodostavat haikalat. Biomassa-arvo on suurempi kuin miltään muulta merialueelta mitatut kalamäärät. Sekä saarten että vuosien ja vuodenaikojen välillä on vaihtelua, mutta kokonaisuudessaan alueen haikalojen kokonaiskanta on Galápagossaarilla ainutlaatuinen. Yksittäisistä lajeista yleisin ja määrältään runsain on vasarahai (Sphryna lewini), jonka osuus kalojen kokonaismassasta oli 48 prosenttia.

Galápagossaarten asema UNESCOn Maailmanperintöohjelmassa takaa varsin hyvän suojelustatuksen itse saarille, mutta alueen vesillä on harjoitettu hyvin voimallista kaupallista kalastusta, jopa ryöstöpyyntiä. Kalastuskäytäntöihin ja -volyymeihin tuli ratkaiseva muutos – kalaston tulevaisuuden kannalta käänteentekevä parannus – kun Ecuadorin valtio vahvisti maaliskuussa 2016 Galápagossaaria ympäröiville vesille maailman laajimman merellisen suojelualueen. Maailmanlaajuisesti jopa 90 prosenttia haikaloista ovat ylikalastettuja, ja osa lajeista on harvinaistunut jo erittäin uhanalaisiksi (PeerJ, 10.5.2016 (Open Access -julkaisu kokonaisuudessaan); https://peerj.com/articles/1911/#aff-1

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Haiden ja rauskujen suojelu tehostuu merkittävästi: Kaikelle viennille tarvitaan kansallisen viranomaisen lupa. Tiedebasaari 14.9.2014; https://tiedebasaari.wordpress.com/2014/09/14

Hait arvokkaampia elävinä kuin kuolleina. Tiedebasaari 28.6.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/06/28

Mainokset

Joka kymmenes Britannian sushiravintoloissa myytävä kala merkitty väärin

17 sunnuntai Huh 2016

Posted by Kai Aulio in Eläimet, Kuluttaja, Ruoka, Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia, Vesiensuojelu

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Joka kymmenes Britannian sushiravintoloissa myytävä kala merkitty väärin

Avainsanat

Britannian ravintolat, DNA-analyysi, DNA-sormenjälki, FAO, Jamie Oliver, kalakantojen arviointi, kalakantojen kestävyys, kalalajien väärennökset, kalaruoat, kalojen DNA, Marine Stewardship Council, ravintola-annosten kalalajit, Rick Stein, ryöstöpyynti, Salfordin yliopisto, Sara G. Vandamme, sushi, sushiravintolat, YK:n Elintarvike- ja maatalosujärjestö, ylikalastus

Lautasilla myös uhanalaisia ja suojeltuja lajeja

Asiakkaan on mahdotonta tietää, mitä kalalajeja sushiannoksessa tarjotaan. Kuva: iclipart.com.

Viime vuosina nopeasti suosiotaan lisänneet sushiravintolat myyvät kaloja, joita ei pitäisi olla lautasilla. Britanniassa kaikkiaan 31 sushiravintolan annoksia tutkineet, kolmen eri yliopiston asiantuntijat löysivät annoksista muun muassa rauhoitettuja ja jopa erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja kaloja kuten harvinaisia tonnikalan ja ankeriaan lajeja.

Salfordin yliopiston Ympäristö- ja luonnontieteiden osaston tutkijan Sara G. Vandammen johdolla PeerJ -tiedelehdessä 31.3.2016 julkaistussa tutkimuksessa Bristolin, Exeterin ja Salfordin yliopiston tutkijat keräsivät sushiannoksista kaloja Bristolissa, Exeterissä, Lontoossa, Manchesterissa ja Newcastlessa. Asiakkaille tarjottavista sushiannoksista analysoitiin eri kalalajien DNA-näytteitä. Noin 10 prosenttia ”valkoisista kaloista” oli merkitty väärän nimen alle, ja joukosa oli pahimmillaan lain rikkomuksina käsiteltäviä virheitä.

Useimmiten sushiannosten kuvailussa käytetään vain kalasukujen tai ryhmien nimiä. Sanoista tonnikala tai ankerias valistuneinkaan asiakas ei voi tietää, mitä annoksessa todellisuudessa on. Uhanalaisten kalojen pyynti on tietysti lainvastaista, ja niin on tällaisen kalan myyntikin. Laittoman pyynnin seurauksena monet harvinaiset kalalajit on ryöstöpyydetty pahimmillaan sukupuuton partaalle.

Runsaan julkisuuden ansiosta yhä useammat asiakkaat vaativat ravintoloilta selkeitä merkintöjä kalojen alkuperästä. Tässä valistuksessa on tärkeä osa Jamie Oliverin ja Rick Steinin kaltaisilla tv-kokeilla, jotka vakuuttavat itse käyttävänsä ja kannustavat muitakin kokkeja käyttämään vain kestävällä tavalla pyydettyä kalaa. Valitettavasti arkitodellisuus on paljon toiveita karumpaa.

Muissa kala-annoksissa jopa 50–70 % lajeista on merkitty väärin

Tuoreen sushiravintoita käsittäneen Sushi barcoding in the UK: another kettle of fish –tutkimuksen (*) ohella samanlaisia – ja jopa paljon pahempia – tuloksia on saatu ”normaalien ravintoloiden” kala-annosten selvityksissä. Kestävän kalatalouden etujärjestön, Marine Stewardship Council -järjestön teettämässä selvityksessä jopa useammassa kuin joka toisessa kaupunkien keskustojen ravintoloista myytiin kalaa, jonka pyynti ei täytä kestävyyden vaatimuksia.

Ravintoloiden ja kalanmyyjien vastuulla on huolehtia oikeista merkinnöistä, sillä kuluttajalla ei ole mitään mahdollisuuksia arvioida hankkimansa kalan alkuperää tai todellista olemusta. Esimerkiksi tonnikala-nimikkeen alle sopii noin 10 eri lajia, joista jokaisella on omat elinpaikkansa, ja joiden kokonaiskantojen tai pyydettävän kannan koot vaihtelevat suuresti. YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) selvitysten mukaan 85 prosenttia maailman merien kalakannoista ovat pyynnin kestävyyden rajamailla tai ylikalastettuja (* PeerJ, 31.3.2016; https://peerj.com/articles/1891/#aff-1

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

DNA-tutkimuksen mukaan jopa enemmistö Yhdysvaltain kaupoissa ja ravintoloissa myytävistä kaloista on merkitty väärin – aivan toisen lajin tai kannan edustajiksi. Tiedebasaari 26.8.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/08/26

Monet aasialaiset lentoyhtiöt kieltäytyvät kuljettamasta haineviä

29 lauantai Kes 2013

Posted by Kai Aulio in Eläimet, eläinsuojelu, Liikenne, Luonto, Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Monet aasialaiset lentoyhtiöt kieltäytyvät kuljettamasta haineviä

Avainsanat

eläinten lentokuljetukset, eläintensuojelu, haikalat, haikalojen kannat, haineväkeitto, hainevät, hait, lentoliikenne, lentoyhtiöt, ryöstökalastus, ryöstöpyynti, valtamerien kalakannat

Kampanjat hainevien käytön lopettamiseksi ovat maailmanlaajuisia – ja vähitellen painostus alkaa saada konkreettisia tuloksiakin.

Kansainvälinen painostus rajoittaa haiden pyyntiä on johtamassa konkreettisiin toimiin saalistuksen päätarkoituksen eli hainevien kaupassa. Etelä-Korean suurin lentoyhtiö Korean Air ilmoitti, että yhtiön lennoille ei oteta kuljettavaksi haineviä 10.6.2013 jälkeen. Lentoyhtiö korosti pyrkivänsä kuljetusboikotillaan vaikuttamaan haikalojen tuhoisan massapyyntiin. Valtaosa kaikista pyydetyistä haikaloista saalistetaan vain ja ainoastaan evien takia. Ja kun evät on irrotettu, kalat vapautetaan mereen. Mutta valitettavasti silvotus kalat menehtyvät nopeasti. Korean Air on suuri toimija, jolla on lentovuoroja 45 eri maan kentille. Pian Korean Air -yhtiön ilmoituksen jälkeen myös toinen johtava eteläkorealainen lentoyhtiö Asiana ilmoitti vastaavasta hainevien kuljetuskiellosta.

Haineväkeitto on varsinkin Aasiassa erittäin suosittu ja kallis hotellien ja ravintoloiden ylellisyysherkku, joka on olennainen osa häiden ja virallisten juhlaillallisten ruokavaliota myös Etelä-Koreassa.

Maailman meristä pyydetään YK:n Maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) mukana vuosittain noin 100 miljoonaa haita. Valtaosassa pyynnin päätarkoitus on ottaa talteen vain kalojen evät. FAO:n mukaan ryöstöpyynti on vakavasti heikentänyt haikantoja, joista on menetetty jopa 90 prosenttia viimeisten sadan vuoden kuluessa.

Vastaavaan hainevien kuljetuskieltoon ovat sitoutuneet jo useat aasialaiset lentoyhtiöt, muun muassa hongkongilainen suuryhtiö Cathay Pasific http://phys.org/news/2013-06-skorean-airlines-shark-fin-cargo.html

Kampanjat haiden pyynnin rajoittamiseksi ja etenkin hainevien käytön kieltämiseksi ovat voimistuneet ja vahvistuneet sekä eläinsuojelujärjestöjen että yksittäisten kansalaisten mielipiteiden vaatimuksesta. Myös Euroopan unioni on mukana haiden ryöstöpyynnin rajoittamisessa (EU täsmentää ja täydentää hainevien pyyntikieltoa. Tiedebasaari 12.6.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/06/12

Hainevien markkinoilla liikutellaan suuria rahallisia panoksia, mutta ryöstöpyynti on pitkällä aikavälillä arvioiden taloudellisesti tappiollista – biologisiat ja eettisistä arvoista puhumattakaan. Esimerkiksi haiturismiin perustuva kalojen hengissä pitäminen olisi kokonaisvaltaisesti edullisempi vaihtoehto kuin nykyisen kaltaisen pyynnin jatkaminen (Hait arvokkaampia elävinä kuin kuolleina. Tiedebasaari 28.6.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/06/28

Atlantin turskan toipumisen taustalla monimutkainen peto-saalis -suhteiden verkko

10 keskiviikko Elo 2011

Posted by Kai Aulio in Eläimet, Luonto, Tiedeuutisia, Vesiensuojelu

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Atlantin turskan toipumisen taustalla monimutkainen peto-saalis -suhteiden verkko

Avainsanat

kalakantojen toipuminen, kalat, liikakalastus, peto-saalis -suhde, ryöstöpyynti, tehokalastus, turska Gadus morhua, valtamerikalat

Pohjois-Atlantin turskakanta toipuu 20 vuoden pyyntirajoitusten ansiosta.

Ryöstökalastuksen seurauksena pohjoisella Atlantilla, sekä Pohjanmerellä että Kanadan itärannikolla romahtanut turskan kanta voimistuu noin 20 vuotta pyyntirajoitusten ja -kieltojen asettamisen jälkeen. Pitkä aikaviive näkyvään edistymiseen johtuu meren ravintoverkkojen muuttuneista suhteista, osoittaa Nature -tiedelehdessä kanadalaisen Bedford Institute of Oceanography -tutkimuslaitoksen tutkijan Kenneth T. Frankin johdolla julkaistu seuranta. Normaalioloissa suurikokoiset petokalat kuten turska, kolja ja puna-ahven saalistavat pienempiä petokaloja ja pitävät molempien ryhmien yksilömäärät tasapainossa. Mutta varsinkin turskan liikapyynnin seurauksena pienet petokalat pääsivät yleistymään erittäin nopeasti.

Uudessa tilanteessa tämän ryhmän edustajat söivät turskan ja muiden suurten kalojen poikasia hyvin tehokkaasti estä suurten petolajien lisääntymisen. Hyvän ravintotilanteen ansiosta pienten petokalojen kannat kasvoivat jopa 900-kertaisiksi Kanadan itärannikon vesissä. Mutta tämä oli taas luonnon kantokyvylle liikaa, ja tämän ryhmän lajien kannat romahtivat. Tällöin turskan ja muiden suurten petokalojen vähäisistäkin yksilömääristä useimmat onnistuivat monina peräkkäisinä vuosina lisääntymään normaalisti. Nyt turskia on silti vain noin 34 prosenttia määrästä, joka Kanadan itärannikolla vallitsi ennen 1970-luvulla käynnistynyttä tehokalastuksen aikakautta. Koljan kanta on sen sijaan nyt jopa vahvempi kuin koskaan aikaisemmin.

Siitä, mikä laji onnistuu vuosien saatossa ottamaan hallitsevan aseman näillä maailman kalaisimpiin kuuluvilla vesillä, ei kenelläkään ole vielä aavistustakaan. Ravintoverkkojen peto-saalis -suhteiden tunteminen on joka tapauksessa edellytys sille, että merien kalakantojen kestäviä ylläpito- ja hyödyntämissuhteita voidaan arvioida ja mallintaa, Frank ja kumppanit korostavat.

Neljäsosa kaupallisesti tärkeistä kalalajeista uhanalaisia

30 lauantai Hei 2011

Posted by Kai Aulio in Biodiversiteetti, Eläimet, Luonto, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Neljäsosa kaupallisesti tärkeistä kalalajeista uhanalaisia

Avainsanat

aliravitsemus, kalakannat, kalastus, kalat, liikapyynti, nälkä, ryöstöpyynti, uhanalaiset lajit

Liian moni kalalaji on uhanalaisten eliöiden Punaisen kirjan luettelossa ryöstöpyynnin seurauksena.

Nopeasti lisääntyvän ja vaurastuvan ihmiskunnan ruokkiminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Jo nyt maailmassa on ainakin 800 miljoonaa aliravitsemuksesta, jopa henkeä uhkaavasta nälänhädästä kärsivää ihmistä. Parhaillaan Itä-Afrikassa dramaattisesti kiristyvä tilanne on vain pieni osa ruokapulaa. Maatalouden ”vihreät vallankumoukset” uusine lajikkeineen ja viljelymenetelmineen auttavat eteenpäin, mutta tärkeä osa on meristä saatavalla kalalla. Merenelävät ovat jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa aivan keskeinen valkuaisaineiden lähde, jota hyödynnetään nyt luonnon kestokykyä koettelevalla tehokkuudella. YK:n alaisen Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan 25 prosenttia merien kalalajeista on harvinaistunut jo uhanalaiseen asemaan, jopa sukupuuttoon kuolemisen partaalle.

Monet taloudellisesti tärkeät kalalajit ovat hälyttävästi harvinaistuneet biologisen uusiutumiskyvyn ylittävän ryöstöpyynnin seurauksena, todistaa Science -tiedelehdessä Miamin yliopiston professorin David Dien johdolla julkaistu uusin arvio. Teollisessa mittakaavassa kalastettavista 61 lajista seitsemää uhkaa kuoleminen sukupuuttoon, ja lisäksi neljä lajia luokitellaan erittäin uhanalaisiksi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) laatimien, yleisesti hyväksyttyjen niin kutsutun Punaisen kirjan kriteerein arvioituina.

Share this:

Share this:

Share this: