Tiedebasaari

Tiedebasaari

Tag Archives: Karpaatit

Karhut merkkaavat kulkureittejään ja kertovat ominaisuuksistaan hieromalla tassuja maaperään

24 keskiviikko touko 2017

Posted by Kai Aulio in Eläimet, Luonto, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Karhut merkkaavat kulkureittejään ja kertovat ominaisuuksistaan hieromalla tassuja maaperään

Avainsanat

Agnieszka Sergiel, eläinten kommunikaatio, eläinten signaalit, eläinten viestintä, Espanja, Kantabrian vuoristo, karhu, Karpaatit, kemiallinen viestintä, merkkiaineet, Puola, Puolan Tiedeakatemia, ruskeakarhu, Scientific Reports, Ursus arctos

Tassujen rauhasista erittyy ainakin 26 erilaista tunnisteyhdistettä

Karhut merkitsevät elintilaansa ja reittejään polkemalla tassuillaan maata, johon käpälän pohjien rauhaseista jää yksilöllinen hajusignaali. Kuva: wildlifeworldwide.com.

Karhut vaeltavat asumattomilla metsäseuduilla laajoilla alueilla pääosin yksinään, mutta aika ajoin – etenkin lisääntymisaikoina – on tärkeää pystyä viestittelemään lajikumppanien kanssa. Monilta nisäkkäiltä tunnetaan reviirien ja liikkumisreittien kemiallisia tai mekaanisia merkitsemistapoja kuten virtsan tai erityisten rauhasten eritteiden kautta puunrukoihin tai muihin kiinteisiin alustoihin jätettävät hajujäljet tai puunkuoren tai muun kasvillisuuden vaurioittamiset. Karhuilla (ruskeakarhulla; Ursus arctos) on myös tällainen, hyvin vähän tunnettu ja tutkittu yksilöllisten jälkien merkkaamistapa. Karhut hierovat raajojensa pohjia – tassuja/käpäliä – maaperään, johon jää kemiallinen, lajikumppanien tunnistettavissa oleva merkintä.

Karhujen tassunpohjien kautta tapahtuvaa viestintää tutkinut Puolan Tiedeakatemian Luonnonsuojeluinstituutin tutkijan Agnieszka Sergielin johtama tutkijaryhmä esittää Scientific Reports -tiedelehdessä tulokset kaikkiaan 31 karhuyksilön seurannasta Pohjois-Espanjan Kantabrian vuoristosta.

Tutkijat analysoivat karhujen tassujen pohjien rauhasten erittämiä yhdisteitä sekä karhuyksilöiden käytöstä maastossa kameraseurannan avulla kolmen vuoden aikana. Kemiallisia analyysejä varten tutkijat analysoivat kuuden Puolan eteläosassa, Karpaattien vuoristosta elävän, tilapäisesti kiinni otetun luonnonvaraisen karhun tassujen rauhasten erittämiä yhdisteitä.

Maastohavainnot vahvistivat, että karhut vapauttavat kemiallisia yhdisteitä hieromalla tassuja maapohjaa vastaan. Tassujen kemikaaleista Sergiel ja kumppanit erottivat kaikkiaan 26 erilaista yhdistettä – muun muassa karboksyylihappoja – joista kuusi yhdistettä tavattiin vain uroskarhuilla. Tutkijat seurasivat kolmen vuoden aikaan kaikkiaan 15 eri karhuyksilöä ja todistivat kaikkiaan 323 videokuvauksessa 81 tassujen kautta tapahtunutta viestintätapahtumaa, eli 35 prosentissa kuvauksen kohteena ollut karhu – useimmiten uros – viestitti lajikumppaneilleen tassujen kautta jätettävällä merkinnällä.

Tassujen jättämien kemiallisten signaalien tarkkaa merkitystä tutkijat eivät tiedä, mutta tällaisilla signaaleille on nisäkkäiden keskuudessa tärkeä osuus etenkin lajin lisääntymisajankohtien ja -halukkuuden ilmaisemisessa, ja varsinkin uroskarhuille on tärkeää viestittää kilpaileville uroksille omia yksilöllisiä ominaisuuksia (Scientific Reports, 7 (1052); http://www.nature.com/articles/s41598-017-01136-1

Mainokset

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

Ilveksen ja suden kohtaaminen Karpaateilla: Metsänvartijan video Puolasta

19 tiistai Huh 2016

Posted by Kai Aulio in Eläimet, Luonto, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Ilveksen ja suden kohtaaminen Karpaateilla: Metsänvartijan video Puolasta

Avainsanat

Canis lupus, eläinten väliset suhteet, eläinvideot, Euroopan suurpedot, ilves, Karpaatit, Karpaattien vuoristo, Lynx lynx, Maguran kansallispuisto, petoeläimet, Puola, Puolan luonto, susi, suurpedot, Zenek Wojtas

Kahden harvinaisen suurpedon rauhallinen kohtaaminen puolalaisessa kansallispuistssa. Kuva: Zenek Wojtas, kuva YouTube -videosta.

Kahden harvinaisen suurpedon rauhallinen kohtaaminen puolalaisessa kansallispuistossa. Kuva: Zenek Wojtas, kuva YouTube -videosta.

Kissa ja koira suhtautuvat sananlaskun ja vertausten mukaan toisiinsa epäluuloisesti ja aggressiivisesti, mutta kyllä nämä biologisilta taustoiltaan villieläinlajit voivat elää samassa kodissa ja oppia myös leikkimään keskenään. Harvinaisempaa sen sijaan on, että kissan ja koiran villit sukulaiset ilves (Lynx lynx)  ja susi (Canis lupus) kohtaavat luonnossa ja käyttäytyvät rauhallisesti ja ulkopuolisen silmin jopa leikkisästi. Ja vielä harvinaisempaa on, että ihminen pääsisi tuollaisen kohtaamista todistamaan. Näin onnekkaasti kävi puolalaiselle biologisille ja metsänvartijalle Zenek Wojtasille, joka onnistui jopa videokuvaamaan tapahtuman.

Karpaattien vuoristossa, Maguran kansallispuiston lumisessa talvimaisemassa ilvesnaaras yhden poikasensa kanssa, kun paikalle tulee susi. Ilves käyttäytyy ensin kuten kissapedon tuleekin: Naaras käyristää selkänsä ja kääntyy lähestyvää sutta kohti tavanomaiseen lajityypilliseen puolustautumisasentoon. Mutta sudella ei ollut vihamielisiä aikeita. Wojtekin mukaan susi näytti olevan leikkisällä tuulella ulvahdellen ja haukahdellen ilvesnaarasta lähestyessään. Äiti-ilves ei kuitenkaan ollut valmis mihinkään kisailuun vaan kääntyi ja ajoi vieraan koiraeläimen luikkiman häntä koipien välissä tiehensä. Wojtekin videon julkisti YouTubessa ympäristöjärjestö WWF. (When a Wolf Meets a Lynx YouTube-video by Zenek Wojtas): https://www.youtube.com/watch?v=PZ0m2CuPvBc

 

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

Uhanalainen visentti palautettiin Balkanille 250 vuoden poissaolon jälkeen

20 tiistai touko 2014

Posted by Kai Aulio in Biodiversiteetti, Eläimet, Luonto, Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Uhanalainen visentti palautettiin Balkanille 250 vuoden poissaolon jälkeen

Avainsanat

Bison bonasus, euroopanbiisoni, Karpaatit, Romania, Romanian luonto, uhanalaiset eläimet, uhanalaisten lajien palautus, uhanalaisten lajien toipuminen, visentti

Alallaan kaikkien aikojen suurin visentin palautusoperaatio toi maanosamme suurimman sorkkaeläimen takaisin Balkanille.

Alallaan kaikkien aikojen suurin visentin palautusoperaatio toi maanosamme suurimman sorkkaeläimen takaisin Balkanille.

Visentti (Bison bonasus), maanosamme suurikokoisin kasvinsyöjänisäkäs palasi alkuperäisille asuinsijoilleen Romaniassa, Karpaattien vuoristossa, kun eri puolilta Eurooppaa tulleet 17 yksilöä vapautettiin Tarcu-vuorille 17.5.2014. Visentti eli alueella viimeksi noin 250 vuotta sitten, mutta tuolloin laji hävitettiin salametsästyksen seurauksena. Visentti on uhanalainen laji, jonka luonnonvarainen kanta hävisi kokonaan 1900-luvun alussa metsästyksen sekä elinympäristöjen hävityksen seurauksena. Mutta tarhoissa säilyneiden yksilöiden onnistuneen kasvatus- ja lisäämisohjelman ansiosta  euroopanbiisoniksikin kutsuttuja nisäkkäitä on tätä nykyä jo noin 5 000.

Karpaateille kotiutetut visentit tuotiin Italiasta, Ruotsista, Saksasta ja Sveitsistä. Luontoon vapautettavat visentit elävät aluksi osin suojellulla ja vartioidulla metsäalueella, jolla eläimet saavat opetella tulemaan toimeen omavaraisesti, ja samalla niiden on omaksuttava lajille tyypillisen laumakäyttäytymisen perusteet. Täysin luonnonvaraisiksi visentit vapautuvat noin puolen vuoden totuttelujakson jälkeen, syyskuussa 2014. Tarcun vuorilla elää luonnonvaraisena muitakin kookkaita kasvinsyöjänisäkkäitä kuten kauriita. Lisäksi näiden vuoristoseutujen metsissä elää susia ja karhuja, joiden saalistus on suojatuissa oloissa kasvaneille tarhaeläimille uusi kokemus.

Euroopassa on tätä nykyä noin 3 400 visenttiä täysin tai osin luonnonvaraisissa oloissa. Vahvin luonnonvarainen kanta on Puolassa, jossa elää runsaat 1 300 visenttiä. Karpaattien uudispopulaation toivotaan kasvavan ainakin 200 yksilön vahvuiseksi, jolloin visentit voisivat lisätä merkittävästi koko alueen luonnon monimuotoisuutta muutenkin kuin vain omalla olemassaolollaan. Esimerkiksi Ranskassa visentin paluun on todettu vahvistavan kasvillisuutta. Laidunnuksen ansiosta monet luonnossa aikaisemmin muiden lajien alle tukahtuneet lajit ovat toipuneet ja vahvistuneet.

Vakavimpana visenttien uhkana pidetään kuitenkin salametsästystä, mutta ainakin Romanian metsähallinnon johtaja Stefan Stanescu uskoo metsästäjienkin arvostavan ikonisen nisäkkään paluuta ja jättävän lain nojalla rauhoitetut eläimet rauhaan. Visentin paluun toivotaan elvyttävän Euroopan toiseksi köyhimmäksi valtioksi luonnehditun Romanian talouttakin. Karpaateille, visentin elinalueille rakennetaan turisteja palvelevia opastuskeskuksia, ja lisäksi uusia riistavalvojan virkoja perustetaan visentin hyvinvoinnin takaamiseksi (http://www.rewildingeurope.com/news/finally-back-on-stage-after-more-than-250-years

Eurooppalainen biisoni on muuallakin palaamassa alkuperäisille asuinalueilleen. Huhtikuussa 2013 visenttejä vapautettiin Saksaan Nordrhein Westfalenin osavaltion alueelle. Noilla seuduilla visenttejä on ollut edellisen kerran noin 400 vuotta sitten.

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Tarhaoloissa syntyneitä prewalskinhevosia vapautetaan luontoon Kiinassa. Tiedebasaari 23.6.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/06/23

 

 

Share this:

  • Jaa
  • Facebook
  • Twitter

Arkistot

Mainokset

Pidä blogia WordPress.comissa.

Peruuta