Uposkasvit sitovat ja hajottavat tehokkaasti veteen joutunutta bisfenoli A – kemikaalia

02 tiistai touko 2017

Posted by Kai Aulio in Kasvit, Luonto, Tiedeuutisia, Vesiensuojelu

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Uposkasvit sitovat ja hajottavat tehokkaasti veteen joutunutta bisfenoli A – kemikaalia

Avainsanat

bioindikaattorit, biologiset indikaattorit, bisfenoli A, BPA, Bulletin of Environmental Contamination and Toxicology, Ceratophyllum demersum, Guosen Zhang, haittakemikaalit, hormonihäiritsijät, karvalehti, kasvit veden laadun osoittajina, Kiina, päälyskasvusto, perifyton, uposkasvit, vesikasvit, Wuhan, ympäristömyrkyt

Rehevissä vesissä tavallinen uposkasvi karvalehti toimii tehokkaana vesien puhdistaja sitoessaan ja myös hajottaessaan eliökunnalle haitallisia kemikaaleja. Kuva: Kai Aulio.

Vesikasvien kyky ottaa ja varastoida solukkoihinsa sekä eliökunnalle hyödyllisiä että haitallisia ja jopa vakavasti myrkyllisiä metalleja tunnetaan niin hyvin, että kasveihin perustuvia niin kutsuttuja tertiaarisia vedenpuhdistuslaitoksia on rakennettu eri puolille maailmaa muun muassa teollisuuden ja kaivostoiminnan jätevesivaikutuksia lieventämään. Uposkasvit pystyvät keräämään vedessä myös orgaanisia yhdisteitä, ja kasvisolukoissa kemikaalit voivat paitsi pysyä eläimistön ulottumattomissa myös hajota vaarattomiksi lähtöaineikseen. Kiinalaisessa kokeellisessa tutkittiin kasvien kykyä sitoa vaarallisena hormonihäiritsijä – etenkin lisääntymisterveyden vaarantajana – tunnettavaa bisfenoli A -yhdistettä [BP(A)] erilaisissa vesistöissä ja haittakemikaalien eri pitoisuuksissa. Lisäksi selvitettiin, kuinka suuri osuus uposkasvien pinnoilla elävien levien ja muun päällyskasvuston (perifytonin) massalla on haittakemikaalien sitoutumiseen vedestä.

Wuhanissa toimivan Keski-Kiinan yliopiston tutkijan Guosen Zhangin johdolla Bulletin of Environmental Contamination and Toxicology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon julkaistussa tutkimuksessa viidestä testatusta uposkasvista selvästi tehokkaimmaksi BP(A):n sitojaksi osoittautui Suomessakin etenkin rehevissä vesissä tavallinen karvalehti (Ceratophyllum demersum), joka on aikaisemmin tunnistettu erityisen hyväksi raskasmetallein sitojaksi (Tiedebasaari 19.8.2016).

Koeoloissa kasveja pidettiin 12 vuorokaudenajan vedessä, jonka BP(A)-pitoisuus oli testin alussa viisi milligrammaa litrassa (5 mg(l). Koejakson aikana vesikasvit poistivat BP(A):sta 62‒100 prosenttia. Muuten samanlaisissa mutta kasvittomissa oloissa veden bisfenolista poistui (hajosi) vain kaksi prosenttia.

Tehokkaimmin bisfenolia keräävän ja sitovan karvalehden kykyä rikastaa haittakemikaalia testattiin eri järvien vesissä, joiden ravinne- ja muut ominaisuudet vaihtelivat suuresti. BP(A):n sitoutuminen uposkasviin säilyi muuttumattoman korkean riippumatta ympäröivän veden ominaisuuksista.

Alkuaineiden – myös haitallisten raskasmetallien – sitoutumisessa uposkasveihin tärkeä osuus on kasvien pinnoilla elävällä päällyskasvustolla. Bisfenoli A:n sitoutumisessa karvalehteen perifytonlla ei ollut mitään osuutta, sillä haittakemikaalin poistuminen vedestä tapahtui samalla tehokkuudella ja samassa aikataulussa, vaikka päällyskasvustot oli osassa kokeita poistettu.

Uposkasville bisfenolin sitoutumisesta ei ole haittaa, sillä vieraskemikaali hajoa kasvisolukossa nopeasti. vajaan kahden viikon koejakson aikaan karvalehden solukkoihin sitoutui vain 0.1 prosenttia kasveja ympäristöstä vedestä poistuneesta kemikaalista, mikä osoittaa uposkasvin hajottavan bisfenolia tehokkaasti (Bulletin of Environmental Contamination and Toxicology, 31.3.2017; https://link.springer.com/article/10.1007/s00128-017-2071-0

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Vesikasvien kyky rikastaa metalleja käyttökelpoinen myös luonnontilaisten järvien saneerauksissa. Tiedebasaari 19.8.2016; https://tiedebasaari.com/2016/08/19

Mainokset

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto alentaisi bisfenoli A:n saantirajan kymmenesosaan aikaisemmasta

10 maanantai Hel 2014

Posted by Kai Aulio in Kuluttaja, Terveys, Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia, Väestö

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto alentaisi bisfenoli A:n saantirajan kymmenesosaan aikaisemmasta

Avainsanat

bisfenoli A, BPA, EFSA, Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto, hormonihäiritsijät, kemikaalialtistukset, kemikaaliturvallisuus

Euroopan elintarviketurvallisuus- viranomainen (European Food Safety Agency; EFSA) esittää merkittävää turvallisuusrajojen tiukennusta etenkin muovisista elintarvikepakkauksista ja erilaisista lämpöherkistä papereista ihmiseen joutuvan bisfenoli A -kemikaalin (BPA) saannille. Virasto esittää 17.1.2014 julkistamassaan suosituksessa, että korkeimmaksi sallittavaksi BPA:n saantimääräksi asetettaisiin 5 mikrogrammaa kehon painokiloa kohti vuorokaudessa. Tähän saakka vuorokautisena saannin turvallisena ylärajana on pidetty 50 mikrogrammaa kiloa kohti.

Etenkin polykarbonaattimuovien pehmentimenä käytettävän BPA:n aiheuttamaa riskiä pidetään vähäisenä, koska kemikaalin saantimäärät ovat vähäisiä. Tieteelliset näytöt bisfenoli A:n terveydellisistä vaaroista tai vaarattomuudesta ovat jossain määrin ristiriitaisia, mutta epävarmuuden vallitessa on syytä noudattaa mahdollisimman tiukkoja normeja, viraston suositus toteaa. Tieteellisessä kirjallisuudessa on kuitenkin julkaistu satoja raportteja ja artikkeleita, joissa BPA:n haitat varsinkin hermostolle, elimistön hormonaalisille toiminnoille sekä lisääntymisterveydelle ovat olleet huomattavia niin eläinkokeissa kuin epidemiologissa selvityksissäkin. Erityisen vakavana bisfenolin saantia on pidetty vastasyntyneille ja pikkulapsille, minkä takia ensimmäiset ja tiukimmat rajoitukset kemikaalin käytölle on asetettu tuttipullojen ja vastaavien tuotteiden raaka-aineille (http://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol.htm

Bisfenoli A:sta muualla Tiedebasaarissa:

Yhdysvallat kielsi viimein myös laillisesti bisfenoli A:n käytön tuttipulloissa ja muissa vauvojen ruokailutarvikkeissa. Tiedebasaari 5.9.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/09/05

Setelirahoissa on bisfenoli A-jäämiä. Tiedebasaari 14.11.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/14

Kiinakin kieltää bisfenoli A:n tuttipulloissa. Tiedebasaari 10.8.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/10

Yhdysvallat kielsi viimein myös laillisesti bisfenoli A:n käytön tuttipulloissa ja muissa vauvojen ruokailutarvikkeissa

05 keskiviikko syys 2012

Posted by Kai Aulio in Kuluttaja, Terveys, Tiedepolitiikka, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Yhdysvallat kielsi viimein myös laillisesti bisfenoli A:n käytön tuttipulloissa ja muissa vauvojen ruokailutarvikkeissa

Avainsanat

bisfenoli A, BPA, elintarvikemuovit, imeväisikäiset, kemikaalien käyttökiellot, muovien aiheuttamat riskit, muovien käyttökiellot, muovien pehmentimet, muovien terveellisyys, tuttipullot, vauvojen tuotteet

Amerikkalaisten lasten tuttipullot ovat nyt myös virallisesti vapaita bisfenoli A -kemikaalista. Käytännössä asia on ollut näin jo vuosikausia.

Yhdysvaltain Elintarvike- ja lääkeviranomainen (Food and Drug Administration; FDA) kielsi 17.7.2012 antamallaan päätöksellä biofenoli A -yhdistettä (BPA) sisältävien polykarbonaattimuovien käytön tuttipullojen, läikkymistä estävien niin kutsuttujen nokkamukien ja muiden vastaavien pikkulasten ravitsemuksessa käytettävissä välineissä. Päätöksen taustalla on Amerikan kemianteollisuuden etujärjestön (American Chemical Council) lokakuussa 2011 jättämä vetoomus yhdisteen kieltämiseksi näissä käyttökohteissa. “Puusta katsoen” yllättävältä tuntuva esitys kemikaalin käyttökielloksi perustui jo vakiintuneeseen käytäntöön. Bisfenoli A- yhdistettä ei ole enää moniin vuosiin käytetty amerikkalaisissa vauvojen ruokailussa käytettävissä esineissä kuten tuttipulloissa (Yllättävä takinkäännös: Yhdysvaltain kemianteollisuus vaatii bisfenoli A:n käyttökieltoa tuttipullojen muoveissa; Tiedebasaari 18.11.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/11/18 ).

Bisfenoli A:n tiedetään olevan monissa käyttökohteissaan terveydelle haitallinen, ja suuri yleisö epäilee yhdisteen käytön turvallisuudesta esitettyjä tutkimustuloksia. FDA:n uusi päätös lopettaa nyt turhat spekulaatiot bisfenoli A:n käytöstä tällä –mutta vain päätöksen määrittelemällä – käyttöalueella. Muissa kohteissa, myös elintarvikepakkauksissa BPA:n käyttö on sallittua ja viranomaisten tekemien testien ja päätösten mukaan täysin turvallista kuluttajien terveydelle. Monet kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt ovat tietysti tyytyväisiä FDA:n antaman käyttökiellon määräämisestä, mutta monet järjestöt vaativat käyttökiellon laajentamasiat myös muihin käyttökohteisiin.

Bisfenoli A -yhdistettä käytetään määrällisesti eniten kirkkaiden ja kovien polykarbonaattimuovien valmistuksessa. BPA:n terveydellisistä vaikutuksia kiistellään niin yleisön, tutkijoiden kuin teollisuuspiirienkin keskuudessa. Ainakin suurina annoksina biofenoli A toimii eläinten – myös ihmisen – elimistössä naissukupuolihormonien, eli estrogeenien aineenvaihduntaan vaikuttaen. Tällaisia niin kutsuttuja hormonihäiritsijöitä on BPA:n lisäksi kymmeniä muitakin yhdisteitä, ja yhteistä näille on se, että kemikaalien turvallisuutta epäillään, vaikka sitovat näytöt ovat osin ristiriitaisia.

Yllättävä takinkäännös: Yhdysvaltain kemianteollisuus vaatii bisfenoli A:n käyttökieltoa tuttipullojen muoveissa

18 perjantai Mar 2011

Posted by Kai Aulio in Kuluttaja, Terveys, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Yllättävä takinkäännös: Yhdysvaltain kemianteollisuus vaatii bisfenoli A:n käyttökieltoa tuttipullojen muoveissa

Avainsanat

Vauvojen turvallisuus on ykkösasia, jonka puolesta Yhdysvaltain kemianteollisuuskin ilmoittaa toimivansa.

Jo on aikoihin eletty: Kemianteollisuuden vahva etujärjestö vaatii Yhdysvaltain lainsäätäjiä kieltämään yhdisteen, jota elinkeinoelämä on puolustanut kiivaasti vuosikausien julkisuuskampanjoissa, kertoo Chemical and Engineering News -ammattilehti. Kyseessä on polykarbonaattimuovien pehmentimenä käytettävä bisfenoli A (BPA), jonka täyttä käyttökieltoa pikkuvauvoille tarkoitetuissa tuotteissa kuten tuttipulloissa kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt ovat vaatineet jo pitkään yhdisteen oletettujen terveydellisten haittojen takia. Elinkeinoelämä on puolustanut BPA:n käyttöä toteamalla, että yhdisteen ei ole todettu aiheuttavan mitään haittoja. Monessa maassa ja myös joissakin USA:n osavaltioissa käyttörajoituksia ja -kieltoja on kuitenkin jo voimassa.

Yhdysvaltain kemianteollisuuden etujärjestö American Chemistry Council pyysi lokakuun 2011 alussa julkisesti, että liittovaltion Elintarvike- ja lääkevirasto (FDA, Food and Drug Administration) kieltäisi BPA:n käytön vauvojen käyttämien tuotteiden kuten tuttipullojen muoveissa. Odottamattoman pyynnön taustalla on etujärjestön mukaan sekaannus, joka kansalaisilla on BPA:n turvallisuudesta. Vaikka teollisuuden mukaan bisfenoli A on täysin turvallista elintarvike- ja juomapakkauksissa ja muissa vastaavissa kuluttajatuotteissa, alan teollisuus on yleisen kansalaismielipiteen takia lopettanut yhdisteen käytön mainituissa vauvojen hyödykkeissä jo vuosia sitten.

Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt ja osa poliitikoistakin suhtautuvat pyyntöön kriittisesti ajatuksenaan ”miksi teollisuus haluaisi kieltää valmistamansa yhdisteen, jos mitään haittoja ei voisi esiintyä”. Republikaanien kongressiedustaja Edward J. Markey vaatikin FDA:lta päätöstä bisfenoli A:n täyskiellosta kaikissa elintarvikepakkauksissa.

Bisfenoli A on kiistelty yhdiste, sillä se vaikuttaa elimistössä naissukupuolihormoni estrogeenin tavoin vaikuttaen moniin elintoimintoihin. Eniten julkisuudessa on kannettu huolta siitä, että altistuminen BPA:lle jo sikiö- ja vauvaiässä lisää lasten riskiä erilaisiin kehityshäiriöihin sekä immuunipuolustuksen heikkenemiseen. Vedenpitäviä näyttöjä BPA:n haittavaikutuksista on havaittu, kun aihetta on alettu tutkia intensiivisesti. Monet valtiot ovat kieltäneet yhdisteen käytön tuttipulloissa ja muissa pikkulapsille tarkoitetuissa tuotteissa. Tällaisia käyttökieltoja ovat saattaneet voimaan muun muassa Euroopan unioni, 11 USA:n osavaltiota ja Kiina (Kiinakin kieltää bisfenoli A:n tuttipulloissa, tiedebasaari 10.8. 2011).

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) määritteli vuonna 2006 bisfenoli A:n turvalliseksi päivittäiseksi saanniksi 0.05 milligrammaa (gramman tuhannesosaa) kehon painokiloa kohti. Tässä raja-arvossa on noudatettu yleistä käytäntöä, jonka mukaan haittoja aiheuttava pitoisuus tai annos olisi 100 kertaa nyt vahvistettua normitasoa korkeampi.

Setelirahoissa on bisfenoli A-jäämiä

14 sunnuntai Elo 2011

Posted by Kai Aulio in Kuluttaja, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Setelirahoissa on bisfenoli A-jäämiä

Avainsanat

bisfenoli A, BPA, hormonihäiritsijät, kemikaalialtistus, kemikalisoituminen, setelirahat, setelit

Vaikka kemisti löytää kaikista seteleistä haittakemikaaleja, rahan käsittely on myrkkyjen suhteen turvallista.

Polykarbonaattimuovien, itsejäljentävien paperien ja monien muiden tuotteiden valmistuksessa käytettävä raaka-aine bisfenoli A (BPA) tunnetaan ihmisen hormonijärjestelmään haitallisesti vaikuttavaksi yhdisteeksi. BPA:n vaarallisimpana ominaisuutena pidetään kemikaalin kykyä jäljitellä ja häiritä naissukupuolihormonin, estrogeenin toimintaa. Vaikka bisfenoli A:n käyttö on sallittu elintarvikemuoveissakin, monet maat ovat rajoittaneet kemikaalin käyttöä pikkulasten tarpeisiin tulevissa tuotteissa kuten tuttipulloissa (Kiinakin kieltää bisfenoli A:n tuttipulloissa. Tiedebasaari 10.8.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/10). Kukaan ei voi tätä nykyä välttyä PBA-altistukselta, sillä kemikaalia on käytännöllisesti katsoen kaikissa setelirahoissa, osoittaa Environmental Science & Technology -tiedelehdessä julkaistu selvitys.

New Yorkin osavaltion terveysministeriön ja New Yorkin valtionyliopiston tutkijat Chunyang Liao ja Kurunthachalam Kannan analysoivat 21 eri maan seteleitä, ja jokaisesta löytyi BPA-jäämiä. BPA-pitoisuudet seteleissä vaihtelivat välillä 0.001–82.7 mikrogrammaa grammassa. Mikrogramma on gramman miljoonasosa.

Seteleihin kemikaali tulee pääosin kassakuiteista, joita ihmiset säilyttävät lompakossa tai taskussa yhdessä setelirahan kanssa. Kemikaalilähde varmistettiin kokeellisesti pitämällä puhtaita seteleitä kosketuksessa itsejäljentävien kassakuittien kanssa. Reilun 24 tunnin jälkeen seteleistä mitattiin huomattavia BPA-määriä. Seteleistä BPA siirtyy ihmiseenkin, mutta altistus on terveydellisiltä vaikutuksiltaan mitätön. Esimerkiksi huonepölyn mukana elimistöön tuleva BPA-määrä on kymmenen kertaa suurempi kuin seteleistä saatava altistus.

Raha on joka tapauksessa BPA:n suhteen vaaraton altiste, sillä tutkijoiden laskelman mukaan ihminen saa seteleistä vuorokaudessa bisfenoli A:ta korkeintaan muutamia gramman miljardisosia.

Kiinakin kieltää bisfenoli A:n tuttipulloissa

10 keskiviikko Elo 2011

Posted by Kai Aulio in Kuluttaja, Ruoka, Terveys, Tiedeuutisia

≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Kiinakin kieltää bisfenoli A:n tuttipulloissa

Avainsanat

bisfenoli A, BPA, elintarvikepakkaukset, imeväisikäiset, Kiina, maitojauheet, muovien raaka-aineet, pikkulapset, tuttipullo

Tuttipullojen muoveissa ei saa olla vähäisintäkään terveydellistä riskiä aiheuttavia aineita.

Elintarvikepakkauksissa käytettävissä polykarbonaattimuoveissa yleisesti käytettävä bisfenoli A -kemikaali (BPA) on todettu suurina pitoisuuksina tai annoksina terveydelle haitalliseksi, ja siksi yhdisteen käyttöä on rajoitettu monissa kohteissa. Euroopan unioni määräsi viime vuonna, että bisfenoli A:n valmistus on lopetettava tämän vuoden maaliskuuhun mennessä. Bisfenoli A-yhdistettä sisältäviä tuttipulloja ei ole saanut pitää kaupan EU-alueella enää kuluvan vuoden kesäkuun alusta lähtien. Maitojauheiden melamiiniskandaaleista (tiedebasaari 9.7.2011) surullisen kuuluisaksi tullut Kiina seuraa EU:n esimerkkiä ja kielsi bisfenoli A-yhdistettä sisältävien tuttipullojen valmistuksen, maahantuonnin ja myynnin 1.6.2011 lähtien, kertoo China Today -lehti.

Bisfenoli A:n terveydellisistä haitoista mainitaan usein riskit lasten kehityshäiriöihin sekä immuunipuolustuksen heikkenemiseen. Kiinassa kuusi johtavaa viranomaistahoa julkaisivat päätöksen yhteydessä lausunnon, jonka mukaan ruoka- ja juomapakkauksien bisfenoli A ei ole vaaraksi kuluttajille. Tuttipulloissa yhdiste kuitenkin kiellettiin, jotta herkimmässä kehitysvaiheessa olevia pikkulapsia suojellaan varmuuden vuoksi.

Share this:

Share this:

Share this: