Intia päätti 10 uuden ydinvoimalan rakentamisesta

Avainsanat

, , , , , ,

Eteläisessä Tamil Nadun osavaltiossa toimivan Kudankulamin ydinvoimalan kaksi 1000 megawatin yksikköä muodostavat Intian suurimman sähköntuotantoyksikön. Kuva: BusinessLine, The Hindu.

Maailman toiseksi väkirikkaimman valtion, yli 1.3 miljardin asukkaan Intian hallitus päätti 17.5.2017 kymmenen uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Voimalat perustuvat intialaisiin, nimellisteholtaan 700 megawatin (MW) painevesireaktoreihin (pressurised heavy water reactor; PHWR). Lisärakennusohjelman mukainen sähköntuotantokapasiteetti on suurempi kuin kaikkien Intian nykyisten 22 ydinreaktorin yhteinen nimellisteho, joka on 6’780 megawattia.

Nykyisten 22 ydinvoimalan lisäksi Intialla on rakenteilla vuosina 20212022 tuotannon aloittavia ydinvoimaloita, joiden yhteinen sähköntuotannon nimellisteho on 6’700 megawattia (The Times of India, 18.5.2017; http://timesofindia.indiatimes.com/india/cabinet-clears-proposal-to-build-10-nuclear-power-plants/articleshow/58725625.cms

Mainokset

Kuivuus tärkeä syy Afrikan pakolaisongelmaan

Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , ,

Sahelin alueen kosteikkojen kuivatuksesta yhteiskunnallinen katastrofi

Sahelin alueen tärkeimmästä vesialtaasta, Tšad-järvestä on vain rippeet jäljellä. Järven vesipinta-ala vuosina 1973 ja 2017. Kuva US Geological Survey, via Wetlands International.

Saharan eteläpuolisen Afrikan Sahelin alueen väestö on ollut pitkään ahdingossa niin luonnonolojen kuin yhteiskunnallisten kriisien takia. Pitkät kuivuuskaudet sekä hallitsematon karjatalouden levittäytyminen ovat kuluttaneet luonnon tuotantokykyä ja, eroosion seurauksena paikalliset viljelymahdollisuudet ovat käyneet vähiin. Yksi vähälle huomille jääneistä ongelmista on vesi- ja kosteikkoekosysteeminen kuivuminen – tai oikeastaan kuivattaminen. Kattavan yleiskuvan Sahelin alueen vesivarojen ongelmista julkaisi kansainvälinen Wetlands International -järjestö. Water Shocks. Wetlands and Human Migration in the Sahel -julkaisu esittää hyvin vähälle huomiolle jäänyttä taustaa vesivarojen kestämättömän hoidon, yhteiskunnallisten ongelmien ja hallitsemattomaksi paisuneen muuttoliikkeen ja pakolaisuuden yhteyksistä.

Esimerkiksi alueen tärkeimmän lisäveden Tšad-järven pinta-ala on kutistunut 95 prosentilla maanviljelyksen tarpeisiin tehtyjen kastelu- ja pengerrystöiden takia. Veden puute on tärkein väestöä rasittava elinympäristöön liittyvä ongelma, ja viljelyn myötä myös muut elinkeinot ovat ahdingossa. Näissä oloissa nopeasti kasvavan väestön on mahdotonta saada elantoa, ja Sahelin alueelta on lähtenyt pakolaisiksi kesän 2013 jälkeen kaikkiaan 2.3 miljoona ihmistä, joista lasten osuus on 1.3 miljoonaa. Yksin kuivuus ei kuitenkaan ole pakolaisuuden taustalla, vaikka epäsuorasti luonnonolojen karuus onkin synnyttänyt yhteiskunnallisia katastrofeja,

Kuivuuden ja köyhyyden käydessä jatkuvasti pahemmiksi nigerialainen terroristijärjestö Boko Haram on houkutellut nuoria jäsenikseen. Terrori ja järjestäytynen yhteiskunnan rakenteiden sortuminen ovat viimeinen pisara, joka on ajanut miljoonat pakolaisuuteen.

Sahelin alueen ja muun köyhän Afrikan hyväksi on laadittu suunnitelmia ja muun muassa Europan unionilla on 80 miljoonan euron ohjelma Saharan eteläpuolisen Afrikan pelastamiseksi akuutista hätätilasta. Yksi ohjelmakohta on EU:n ja Afrikan maiden yhteinen hanke niin kotitalouksien kuin yhteisöjen energiaturvallisuuden ja -tehokkuuden parantamiseksi. Energiaprojektin tavoitteena on rakentaa 10 000 megawatin tuotantotehoon yltävää uusiutuvaa ja saastuttamatonta vesivoimaa. Voimalaitoshankkeet voivat valitettavasti olla alkuperäiselle vesiluonnolle, josta Tšad-järven katastrofaalinen kuivuminen on jo entuudestaan hälyttävä esimerkki.

Vesivarojen nykyistä järkevämpi käyttö on elinehto koko alueelle, sillä energiaakin tärkeämpää on turvata ruoan tuotanto. Viimeisimpien YK-arvioiden mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on tätä nykyä 20 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät akuutista nälästä tai ravinnonsaannin epävarmuudesta. Ja tärkein luontainen syy krooniseen ruokapulaan on veden puute.  Jos vesirakentamista ei onnistuta suunnittelemana ja toteuttamaan kestävästi, hyvää tarkoittava kansainvälinen yhteistyö voi johtaa entistä suurempaan kurjuuteen ja yhteiskunnalliseen epäjärjestykseen – ja myös Eurooppaan suuntautuvan pakolaisuuteen (Wetlands International, Water Shocks. Wetlands and Human Migration in the Sahel, 2017; http://www.wetlands.org/watershocks

Nokia 3310-matkapuhelin myyntiin Intiassa – hintaan 3310 rupiaa

Avainsanat

, , , , , ,

Nokia 3310 -matkapuhelimen uusittu versio maksaa Intiassa noin 46 euroa. Kuva: technewsworld.com.

Yksi matkapuhelinalan ja -historian tunnetuimmista malleista, lähes legendaarisen maineen kautta maailman saavuttanut Nokia 3310 esiteltiin helmikuussa 2017 Espanjan Barcelonan Mobile World Congress -tapahtumassa. Suomalainen HMD Global -yhtiö, jolla on lisenssi Nokian matkapuhelinten tavaramerkkeihin, on päivittänyt 3310:n vastaamaan tämän päivän kuluttajan vaatimuksia. Uusitussa mallissa on Nokia Series 30+ OS -käyttöjärjestelmä, 2,4 tuuman värinäyttö, muistikortin avulla laajennettava muisti, MP3-soitin, FM-radio, 2 MP kamera, langaton Bluetooth-valmius – ja nostalgian kruununa puhelimessa on tietysti kuuluisa matopelikin modernisoituna versiona. 3310 on tullut markkinoille odotettuna uutuutena etenkin aasialaisille markkinoille, ja 18.5.2017 mallin myynti alkaa Intiassa, jossa sana Nokia oli suuruutensa päivinä lähes synonyymi matkapuhelimelle. Hinnallakaan neljässä eri värissä myyntiin tuleva uutuus ei ole ainakaan täkäläisen tason mukaan pilattu, sillä mallin 3310 ohjehinta on 3310 rupiaa. Julkaisupäivän valuuttakurssin mukaan hinta vastaa 46 euroa.

Peruspuhelin on varmasti tarpeen, mutta yhä useampi kuluttaja – myös kehittyvissä maissa – on päässyt tutustumana uudenaikaisiin älypuhelimiin, ja siksi 3310 ei ole ennakkokyselyisä herättänyt erityistä innostusta Intiassa. Julkaistun kyselyn mukaan noin joka neljäs vastaaja voisi harkita uudistetun 3310-puhelimen hankkia. Edullisuus ja käyttövarmuus ja -mukavuus, pitkä, 22 tunnin puheaika ja jopa kuukauden akunkesto puhelimen valmiustilassa jäävät kuitenkin taka-alalle, kun 2G-tasolla verkkoyhteyksiä tarjoavaa puhelinta verrataan markkinoita hallitsevien älypuhelinten ominaisuuksiin (The Indian Express, 17.5.2017; http://indianexpress.com/article/technology/mobile-tabs/nokia-3310-launched-in-india-price-specs-features-sale-date-4657802/

Hyviäkin uutisia Afrikan suurista nisäkkäistä: Maanosan keskiosien virtahepojen kanta säilynyt ympäristön paineista huolimatta

Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , ,

Virtahepoja on Kamerunin Faro National Park -kansallispuistossa nykyisin jopa enemmän kuin 2000-luvun alussa. Kuva: farodecouverte.com.

Viime vuosien ja jo vuosikymmenten uutiset Afrikan eläimistön tilasta ovat olleet pääasiassa kielteisiä ja jopa hälyttäviä, etenkin yhä yleisemmän ja julmemman salametsästyksen takia. Niin norsujen, sarvikuonojen kuin leijonienkin tilannetta kuvataan huolestuttavaksi, ja suurriistan kannat ovat heikentyneet vakavimmillaan paikallisen sukupuuton partaalle. Suojelualueiden perustaminen ja lainvoimainen eläinten rauhoitus eivät pysty estämään rikollisliigojen hallitsemaa salametsästystä ja salakauppaa. Mutta kyllä Afrikan suurista eläimistä saadaan onneksi hyviäkin uutisia. Uusimpana esimerkkinä on maanosan keskiosassa, Ruandan, Keski-Afrikan tasavallan ja Tšadin alueilla elävien virtahepojen (Hippopotamus amphibius) elinvoimaisen kannan säilyminen ennallaan 2000-luvulla.

Hollantilaistutkija Paul Scholten johdolla Oxyx-tiedelehdessä julkaistussa selvityksessä laskettiin virtahepojen lukumäärää vuonna 2014 Faro National Park -kansallispuistossa Kamerunissa samoin menetelmin kuin eläinkanta oli kartoitettu vuosina 2000 ja 2008. Virtahepoja tavattiin uusimmassa laskennassa jopa enemmän kuin aikaisemmissa kartoituksissa.

Tutkijat laskivat virtahepojen määrän 97 kilometrin pituiselta jokiosuudelta. Vuonna 2014 reitillä tavattiin 885 yksilöä, kun edellisessä vastaavassa laskennassa virtahepoja nähtiin 525 yksilöä, ja vuonna 2000 kartoituksessa näitä suuria ja helposti havaittavia eläimiä tavattiin 647 yksilöä.

Alueellisesti varsin kattavassa selvityksessä yhdellä Afrikan eläimistön avainlajeista todettu kannan säilyminen elinvoimaisena on ilahduttava tieto, mutta ei virtahepojen asema silti täysin turvattua ole täälläkään. Vuosi vuodelta paineet jokivarsien luonnontilan säilyttämisessä kasvavat jatkuvasti lisääntyvän karjatalouden tuodessa nautaeläimiä samoihin maisemiin. Jokivarsien luontoa ja luonnonvaraisten eläinten elinmahdollisuuksia heikentää myös jatkuvasti laajeneva kaivostoiminta.

Virtahepo on luonnonsuojelulakien nojalla rauhoitettu, ja muun muassa Ruanda kielsi vuonna 2012 lajin metsästysmuistojen maastaviennin. Valvottu ja suunnitelmallinen metsästys on kuitenkin yksi keksisen Afrikan virtahepokannan turvaajista, sillä organisoiduilla riistasafareilla metsästys kohdistuu kestävällä tavalla oikeisiin paikoin ja yksilöihin. Yksityisten toimijoiden ja virallisten suojelualueiden toiminnan tehostaminen ja laajentaminen ovat kuitenkin tutkijoiden mukaan välttämättömiä suurten nisäkkäiden tulevaisuuden turvaamiseksi (Oryx The International Journal of Conservation, 51(2); April 2017; https://www.cambridge.org/core/journals/oryx/article/good-news-from-northcentral-africa-largest-population-of-vulnerable-common-hippopotamus-hippopotamus-amphibius-is-stable/D7AD517EC0BFC633BB50FEAAC1F510AF#

Vaarallisilla siipisimpuilla erilaisia ääniä

Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Ääntelyn tarkoitusta ei vielä tunneta

Sanonta ”mykkä kuin kala” joutaa romukoppaan. Siipisimpullakin on ainakin kaksi erilaista ääntelytyyppiä. Kuva: iclipart.com.

Vedenalainen maailma on kaikkea muuta kuin hiljainen, sillä useat vesieläimet ääntelevät usein ja monin eri tavoin. Kaloja ei yleensä pidetä erityisen sosiaalisina keskustelijoina, mutta useimmilla kalalajeilla on lajityypillisiä, usein monenlaisia ja eri yhteyksissä vaihtelevia ääniä. Onpa useiden kalalajien samanaikaista ääntelyä verrattu jopa keväiseen linnunlaulun konserttiin. Uusimpana todisteena kalojen äänimaailmasta ovat kokeelliset havainnot maailman merillä erittäin aggressiivisesti levittäytyvästä ja monille elämän muodoille vaarallisesta siipisimpusta (Pterois miles).

Yhdysvaltalaisen Duke University -yliopiston Merentutkimuslaboratorion tutkijan M. Beattien johdolla Journal of Fish Biology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 3.5.2017 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin eri puolilla maailmaa tarkoin seurattavan siipisimpun (Pterois miles) ja sen lähisukulaisen Pterois volitans -lajin ääntelyä kokeellisissa akvaario-oloissa.

Tutkijat pitivät siipisimppuja viiden vuorokauden ajan betonisissa altaissa ja äänittivät kalojen vedenalaisen ääntelyn koko ajan. Erilaisten ympäristön hälyäänien pois suodattamisen jälkeen paljastui, että siipisimpuilla on kaksi pääasiallista ääntelytyyppiä ‒ hyrinän kaltaista ääntelyä sekä rummutukseen verrattavaa, samankaltaisena toistuvia sykäyksiä. Siipisimppujen ääntelyn tai eri äänityyppien tarkoitusta ei tunneta, mutta äänillä tiedetään olevan osuutta kalaparvien yksilöiden välisessä kommunikoinnissa kuten uintisuunnan määrittelyssä, parvikalojen yhteisen saalistuksen ohjauksessa, kutukäyttäytymisessä sekä vaaran uhatessa annettavissa varoituksissa (Journal of Fish Biology, 3.5.2017; http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jfb.13321/full

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Syvänmeren kalat kommunikoivat äänten välityksellä. Tiedebasaari 31.1.2012; https://tiedebasaari.com/2012/01/31

Piraijat ärjyvät olleessaan vihaisia. Tiedebasaari 18.10.2011; https://tiedebasaari.com/2011/10/18

Rehevöityminen muuttaa vahingollisesti vesieläinten äänimaailmaa. Tiedebasaari 1.10.2016; https://tiedebasaari.com/2016/10/01

Vaarallinen siipisimppu tavattu ensi kerran Italian vesillä. Tiedebasaari 31.3.2017; https://tiedebasaari.com/2017/03/31

Aggressiivisesti maailman merillä levittäytyvä siipisimppu on kotiutunut Välimerelle. Tiedebasaari 27.6.2016; https://tiedebasaari.com/2016/06/27

Ihmisten tarjoama ruoka muuttaa ja lyhentää karhujen talviunta

Avainsanat

, , , , , , , , , , , ,

Karhujen talviuni on lyhentynyt sekä talvien leudontumisen että ihmiseltä saatavan ruokatarjoilun seurauksena. Kuva: slovenianbears.com.

Oppikirjatietojen mukaan karhut (Ursus arctos) viettävät talvipesäsään puolisen vuotta, mutta todellisuudessa nykyajan karhujen talviunen pituus jää joskus vain pariin kuukauteen. Talviunen keskeytyminen ja karhujen kömpiminen ulos talvipesistään on sekin yleistynyt. Laadultaan heikentyneen ja ajallisesti lyhentyneen talviunen syyksi on osoitettu ilmastonmuutoksen myötä leudontuneet talvet ja useilla viikoilla lyhentyneet pakkas- ja lumijaksot. Mutta tärkeä osuutensa karhujen talvilevon lyhenemiseen näyttää olevan – ainakin paikallisesti – myös ihmisen tarjoamalla, usein ympärivuotisella ruokinnalla.

Slovenialaisen Ljubljanan yliopiston Bioteknisen tiedekunnan tutkijan Miha Krofelin johdolla Journal of Zoology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon julkaistussa tutkimuksessa seurattiin ruskeakarhujen – eli Suomessakin tavattavan karhun – talvipesäänsä vetäytymisen ajankohtaa, talviunen tai pesässä vietetyn ajan pituutta sekä pesästä kesken lepokauden poistumisen yleisyyttä seuduilla, joilla karhuille oli ihmisen tarjoamaa ruokintaa ja seuduilla, joilla nallet olivat vain omatoimisen ravinnonhankinnan varassa. Tutkimuksessa verrattiin karhujen talvista käyttäytymistä ja ajankäyttöä paitsi Sloveniassa myös muilla maantieteellisillä alueilla Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Karhujen talvipesässä viettämän ajan pituus on tutkimuksen perusteella suoraan verrannollinen siihen, kuinka pohjoisessa yksilöt elävät. Suorien sekä kirjallisuudessa eri maista ja maanosista julkaistujen tietojen mukaan yhden leveysasteen siirtyminen kohti pohjoista merkitsee karhun talviunen pituuteen keskimäärin 3.1 vuorokauden pidennystä. Leveysasteen mukainen ero on yhtä suuri uros- ja naaraskarhuilla. Talviunen kokonaispituudessa on sen sijaan huomattava ero sukupuolten välillä. Vertailun mukaan uroskarhut viettävät talvipesässä keskimäärin 10.3 vuorokautta kauemmin kuin naaraat. Ihmisen tarjoama ruokinta kuitenkin muuttaa karhujen talvikäyttäytymistä ratkaisevasti.

Sloveniassa, joka sijaitsee Keski-Euroopassa, ja jossa karhujen ympärivuotinen ruokinta on tavallista, uroskarhut viettivät talvipesässä keskimäärin 82 vuorokautta, kun naarailla vastaava lepoaika oli vain 57 vuorokautta. Nämä lepoajat ovat uroksilla 45 prosenttia ja naarailla 56 prosenttia lyhempiä kuin muualla samoilla leveysasteilla ja ilman ihmisen tarjoamaa ruokintaa elävillä lajitovereillaan.

Ruokinta saa karhut myös keskeyttämään talvileponsa tavallista useammin. Krofelin ja kumppanien aineistossa 61 prosenttia seuratuista karhuista lähti ulos talvipesästä kesken lepokauden ainakin yhden kerran talvessa. Keskimäärin seurannassa olleet karhut keskeyttivät talvilevon ja kömpivät ulkosalle 1.9 kertaa talven aikana.

Laajan ja kansainvälisestikin kattavan aineiston perusteella slovenialaistutkijat toteavat karhujen talvilevon ja lepoajan käyttäytymisen muuttuvan merkittävästi, jos ihmisen tarjoamaa ruokaa on jatkuvasti tarjolla. Ruokinnan seurauksena talvilepo lyhenee, ja karhujen aktiivinen ulkonaoloaika vastaavasti pitenee. Muuttuneen käyttäytymisen seurauksena suurten petoeläinten läsnäolo korostuu luonnossa, mikä tietysti vaikuttaa useiden luonnonvaraisten eläinten elämään ja elinmahdollisuuksiin, ja myös ihmisten ja karhujen kohtaamiset tulevat aikaisempaa todennäköisemmiksi (Journal of Zoology 302(1), May 2017; http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jzo.12421/full

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Leudot talvet lyhentävät karhun talviunta: Italiassa uroskarhun lepo vain 48 vuorokautta. 25.2.2017; Tiedebasaari 25.2.2017; https://tiedebasaari.com/2017/02/25

Pedon uhatessa pesää sinitiaisella myös naaras laulaa varoituksen

Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , ,

Vaaran uhatessa pesää sinitiaisilla molemmat sukupuolet osaavat varoittaa vaarasta laulamalla. Kuva: Kai Aulio.

Keväistä luontoa hallitseva linnunlaulu on pääosin koirasyksilöiden tapa ilmoittaa valtaamansa reviirin rajoista ja toisaalta yritys houkutella naaraita reviirille. Laulu on niin voittopuolisesti koiraiden toimintaa, että usein oletetaan naaraiden olevan laulukyvyttömiä. Näin ei kuitenkaan ole, vaikka naaraiden laulu on paljon harvinaisempaa. Harvinaisuuden takia naaraslintujen laulua on myös tutkittu varsin vähän. Mutta todellisen vaaran uhatessa naaraskin laulaa – ja jopa koirasta useammin. Näin oli ainakin sinitiaisilla (Cyanistes caeruleus) itävaltalais-tsekkiläisessä kokeellisessa tutkimuksessa.

Wienissä toimivan Eläinlääketieteellisen yliopiston Konrad Lorenz -instituutin tutkijan Katharina Mahrin johdolla Journal of Ornithology -tiedelehdessä julkaistussa kokeellisessa tutkimuksessa sinitiaisten pesäpiiriin tuotiin varpushaukkaa (Accipiter nisus) esittävä malli, jonka aikaansaamia äänireaktioita tutkijat mittasivat.

Testitilanteissa sinitiaiset reagoivat ”haukan” lähestymiseen laulamalla, ja tämä reaktio havaittiin sekä koiras- että naarasyksilöillä. Kymmenestä koesarjasta sinitiaiset reagoivat lauluvaroituksella kuudessa tapauksessa. Ja vastoin tavanomaista, koiraiden tyypillistä reviirilaulua, varoitustilanteessa naarassinitiaiset lauloivat jopa koiraita useammin. Sinitiaisten laulussa havaittiin eroja, joiden yksityiskohtia tutkijat osoittavat sonogrammeilla – eli laulun keston ja äänitaajuuden graafisilla kuvaajilla – jotka poikkeavat toisistaan eri sukupuolilla (Journal of Ornithology, 157(3); https://link.springer.com/article/10.1007/s10336-016-1345-3

Ensimmäinen uusi sininen väriaine yli 200 vuoteen keksittiin – sattumalta – Yhdysvalloissa

Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

YInMn Blue saataneen väriliidussa kauppoihin uudella nimellä vuoden 2017 lopulla

YInMn Blue on yttrium-, indium- ja mangaani- alkuaineiden oksidien kuumennuksessa syntyvä, ominaisuuksiltaan hyvin pysyvä pigmentti. Kuva: Mas Subramanian, via Business Insider Australia.

Kuten niin monet muutkin keksinnöt, tuntemamme väripaletti sai uuden jäsenen ”vahingossa”, aivan muihin tavoitteisiin tähtäävän työn tuloksena. Vuonna 2009 yhdysvaltalaisen Oregonin yliopiston professorin Mas Subramanianin johtamassa kemian laboratoriossa yhdistettiin kuumennusupokkaassa kolmen alkuaineen – yttrium (Y), indium (In) ja mangaani (Mn) – oksideja. Käsittelyn jälkeen havaittiin lopputuloksena syntyneen uudenlaista, väriltään kirkkaan sinistä ainesta. Lähtöaineidensa mukaan uusi pigmentti sai nimen YInMn Blue. Odottamatta löytyneen uuden pigmentin arvo ymmärrettiin heti, ja Subramanianin ryhmä patentoi YInMn Blue -pigmentin.

Uusi sininen saanee hieman helpommin lausuttavan ja muistettavan nimen myöhemmin, kun pigmenttiä aletaan saada kaupallisena valmisteena yleiseen käyttöön. Edellinen aikaisemmin tuntematon sininen pigmentti oli koboltinsininen, jonka ranskalainen kemisti Louis Jacques Thenard keksi vuonna 1802.

YInMn Blue on korkeassa lämpötilassa tapahtuvan muodostumisensa ansiosta hyvin pysyvä väripigmentti, joka ei reagoi tai muutu kosketuksessa veteen tai happoihin tai joutuessaan kylmiin tai kuumiin olosuhteisiin.

Kuluttajat eivät vielä pääse uuteen siniseen tutustumaan tai pigmenttiä käyttämään, mutta lähitulevaisuudessa YInMn Blue on yleisesti saatavilla. Kautta maailman tunnettujen ja paljon käytettävien Crayola-väriliitujen valmistajayhtiö Shepherd Color Company on ostanut pigmentin valmistusoikeuden patentin omistavalta Subramanianin ryhmältä.

Yhtiö on selvittänyt pigmentin ominaisuuksia ja testannut yhdisteen turvallisuutta. Pigmentin käyttöturvallisuus- ja myrkyttömyystestien tulokset on alistettava Yhdysvaltain Elintarvike- ja lääkeviraston (Food and Drug Administration; FDA) arvioitavaksi. Kun viranomaisen lupa saadaan, YInMn Blue -väriliidut voidaan saada kauppoihin vuoden 2017 lopulla. Kun uuden sinisen kaupallinen valmistus ja käyttö sallitaan, valmistaja lupaa järjestää kilpailun uuden sinisen nimeämiseksi kuluttajan suuhun YInMn Blue -nimeä paremmin sopivan nimen löytämiseksi (Business Insider, 12.5.2017; https://www.businessinsider.com.au/new-blue-discovery-2017-5

Skotlanti on kieltämässä villieläimet kiertävissä sirkuksissa

Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Osa laajaa eläinsuojelulainsäädännön uudistusta

Leijonan- tai tiikerinkesyttäjän esitykset sirkuksessa ovat tätä nykyä vain muistoja yhä useammassa maassa. Kuva: iclipart.com.

Sekä eläinsuojelujärjestöjen että kuluttajien vaatimukset villieläinten viihdekäytön rajoittamiseksi tai kokonaan kieltämiseksi ovat johtaneet perinpohjaisiin uudistuksiin tivoleissa, huvipuistoissa ja sirkuksissa eri puolilla maailmaa – ovathan norsut, leijonat ja muut villieläimet usein näytösten suurimpia vetonauloja. uusimpana toimija tällä tärkeällä eläinsuojelun sektorilla on Skotlannin tasavallan hallitus. Maan ympäristö-, ilmastonmuutos- ja maankäyttöasioista vastaavan ministerin Roseanna Cunninghamin esittelemä lakiehdotus julkistettiin 11.5.2017.

Osana Skotlannin eläinsuojelulain uudistusta hallitus esittää täyskieltoa kaikkien villieläinten käytölle tasavallan alueella toimivissa kiertävissä sirkuksissa.

Laajan eläinsuojelulain uudistuspaketin muita – ja kansalaisia läheisemmin koskettavia – kohtia ovat muun muassa lemmikkieläinten jalostusta, kauppaa ja hallussapitoa koskevien säännösten uudistaminen, koirien häntien typistämistä koskevat määräykset sekä eläinrääkkäystapauksista langetattavien rangaistusten asteikot (Scottish Government, 11.5.2017; https://news.gov.scot/news/wild-animals-in-travelling-circuses-bill-introduced

Villieläinten viihdekäyttö sirkuksissa on kiellettyä myös Suomessa.

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Englanti kieltää villieläinten pidon kiertävissä sirkuksissa. Tiedebasaari 18.4.2013; https://tiedebasaari.com/2013/04/18

Saksan viimeinen kiertävän sirkuksen karhu vapautettiin. Tiedebasaari 16.3.2016; https://tiedebasaari.com/2016/03/16

Intia on kieltämässä norsujen esiintymisen sirkuksissa. Tiedebasaari 21.11.2013; https://tiedebasaari.com/2013/11/21

Intia kieltää delfinaariot. Tiedebasaari 24.5.2013; https://tiedebasaari.com/2013/05/24

Biomassa hyväksytään uusiutuvaksi energianlähteeksi

Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , ,

Yhdysvalloissa puun käytölle miljardiluokan yhteiskunnalliset tuet

Yhdysvaltain budjettilinjauksissa korostetaan puun ja puupellettien käyttöä uusiutuvana ja hiilineutraalina energianlähteenä, jolle turvataan massiiviset taloudelliset tuet. Kuva: Kai Aulio.

Presidentti Donald Trumpin virkakauden alussa monet niin kansalliset kuin kansainväliset ympäristönsuojelun tavoitteet ja säädökset ovat saaneet kovakouraista – ja yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden vastaista – kohtelua. Eniten vastarintaa on synnyttänyt Trumpin vaalikampanjassaan korostama tavoite irrottaa Yhdysvallat maailmanlaajuista ilmastonmuutosta hillitsemään pyrkivästä Pariisin ilmastosopimuksesta. Ainakin yhdessä uuden hallinnon päätöksessä suomalaisetkin voivat yhtyä Trumpin hallinnon linjauksiin. 3.5.2017 hyväksyttiin liittovaltion kongressin alahuoneessa lakiesitys, jonka mukaan puun käyttöä polttoaineena suositaan. Puun käytölle teollisuuden raaka-aineena sekä energiantuotannossa kotitalouksien lämmönlähteenä kuin voimalaitosten polttoaineena varataan budjettikaudella lähes 1.2 biljoonan (amerikanenglanniksi triljoonan) dollarin määrärahat.

Lakiehdotuksen perusteluissa liittovaltion energia-asioista vastaavien elinten kuten energiaministeriön, Yhdysvaltain ympäristöhallinnon (US EPA) ja maatalousministeriön edellytetään asettavan puun käyttö etusijalle kestävän kehityksen mukaisena energiantuotantotapana. Linjauksellaan Trumpin hallinto korostaa biomassan – ja erityisesti puun ja puupellettien – olevan uusiutuvaa ja niin kutsuttua hiilineutraalia energiantuotantoa, koska puun palaessa ilmakehään vapautuvaa hiilimäärää vastaava osuus sitoutuu uuteen kasvillisuuden kasvuun.

Puun ja muun biomassan poltto on vahvistettu uusiutuvaksi ja hiilineutraaliksi energiantuotannoksi myös Euroopan unionin säädöksissä.

Puun poltolle myönnettäviä taloudellisia etuja on Yhdysvalloissa myös arvosteltu, koska lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna biomassan polton hiilidioksidin ja muiden ilmastoa lämmittävien niin kutsuttujen kasvihuonekaasujen päästöt voivat olla jopa suuremmat kuin kivihiiltä tai öljyä poltettaessa. Vuosikymmenten aikaperspektiivillä puun poltto on kuitenkin ekologisesti ja ilmastotavoitteiden kannalta kestävä ratkaisu (Reuters, 3.5.2017; http://www.reuters.com/article/us-usa-budget-climataechange-idUSKBN17Z2LB

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Metsäpuuston laajamittainen käyttö bioenergiaksi on kestämätön, eikä edes hiilineutraali vaihtoehto. Tiedebasaari 12.12.2012; https://tiedebasaari.com/2012/12/12