Muuttolinnut

Linnut ovat pihojen ja peltojen kaunistus

Linnut tuovat tullessaan jokaiseen pihapiiriin iloista sirkutusta, väriä ja kauneutta. Mikä voisikaan olla linnunlaulua kauniimpaa, ei mikään. Maailmassa on tällä hetkellä 9 000-10 000 erilaista lintulajia, joista moni on uhanalainen.

Muuttolintujen tie

Suomessa pesivistä linnuista noin 75 prosenttia kuuluu muuttolintuihin ja Lapissa osuus on jopa hieman suurempi. Huomattava osa muuttolinnuista matkaa talven tullessa etelään, mutta Pohjoisesta Suomeen tulevat muun muassa upeat koskikarat. Pieni koskikara näyttää kottaraiselta, joka on pyöreä varpuslintu. Pieni herttainen lintu sukeltaa kaiken tarvitsemansa ravinnon luonnon virtaavista vesistä, kuten raikkaista puroista.

Lintujen muuttomatkat saattavat olla huomattavan pitkiä, eli pisimpiä lentoja suorittavat esimerkiksi käki, harmaasieppo, pääskyset ja tiirat. Edellä mainituilla yksilöillä muuttomatka saattaa olla noin 10 000 -12 000 kilometriä, eli Suomesta Eteläiseen Afrikkaan. Muuttolinnut lentävät keskimäärin noin 250 kilometriä päivässä. Pohjoisen vaelluslintuihin kuuluvat käpytikka, lapinpöllö, tilhi, kuusitiainen, urpiainen ja monet käpylinnut.

Kevätmuutto

Muuttohetki, eli lintujen muuton ajoittuminen vaihtelee Suomessa asuinalueiden mukaan. Länsirannikolla muutto on hieman edellä Lapin tuloajoista. Ajat vaihtelevat muuttoreiteistä riippuen, jotka seurailevat rannikkoviivaa tai tulevat Ruotsin sisämaasta itää kohden.

Lännessä lumipeite on Lappia ohuempi ja asutus rannikon tuntumassa viljelyksineen on aina tiheämpää. Linnuille se luonnollisesti merkitsee sitä, että ruokaa on enemmän saatavilla. Peippolinnuista on tullut esiin huomio, että järripeippoa on viime vuosina esiintynyt etelässä ja läntisessä Suomessa, kun taas Lapissa järripeippoa näkee vähemmän. Sisämaahan maalis-huhtikuussa saapuvat varikset ja viherpeipot, kun rannikoilla näkyy harmaalokkeja.

Samaan aikaan joutsenet ja telkät ilmestyvät sisämaahan, jolloin muutaman viikon päästä tulevat myös isokoskelot ja sinisorsat. Pihapiireihin saapuvat värikkäät pikkulinnut, kuten peipot ja kottaraiset. Suomaisemaan ilmestyvät kuovi, töyhtöhyyppä ja kiuru sekä kookkaat metsähanhet. Naurulokit, harmaa- ja merilokit saapuvat kuuluvin äänin tuomaan iloa ja eloa Perämeren rannikolle.

Kauniin ja lämpöisen toukokuun koittaessa saapuu lintumaailman eliitti, johon kuuluu muun muassa leppälintu, kirjosieppo, uunilintu eli pikkuinen pajulintu ja sinirinta, jota myös pohjoisen satakieleksi kutsutaan. Vesistöihin ilmaantuvat kalasääsket, tiirat, haapanat, uivelot ja tavit.

Lintujen syysmuutto

on kevätmuuttoa näkymättömämpi, sillä se hajaantuu jo lämpimän toukokuun lopusta aina marraskuulle asti. Isokuovit starttaavat matkaan toukokuun lopulla ja paluulennolle kesäkuun alkupäivinä lähtevät muun muassa töyhtöhyypät, lirot, viklot ja suokukot. Elokuussa lähtevät kahlaajat ja naurulokit sekä osa varpuslinnuista. Pihapiireissä ja pelloilla ennen paluumatkaa nähdään muun muassa rastaita, peippoja, kurkia, sepelkyyhkyjä, kirvisiä ja sirkkuja. Syys-marraskuussa palaavat kiireettömät muuttajat, eli harmaa- ja kalalokit, joutsenet, telkät ja sorsat.