Eläinsignaalit, eli kommunikaatiot

Eläinten kommunikaatio

Eläinten kommunikaatio on sekoitus signaaleja ja opittua, eli siis varsin selkeää käyttäytymistä. Lajista riippumatta eläinyksilöt keskustelevat keskenään erilaisten signaalien avulla. Niiden avulla välitetään ja siirretään tietoa toiselle tai isommalle määrälle saman lajin edustajia. Ihminen ja eläin kommunikoivat myös päivittäin keskenään. Kommunikointi tapahtuu usein sekä opitun käyttäytymisen että erilaisten signaalien avulla. Koira heiluttaa häntää ollessaan innostunut, tyytyäinen tai silloin, kun se haluaa ihmisen huomiota, esimerkiksi päivittäiselle lenkille lähdettäessä. Signaali itsessään voi olla vaikkapa äänisignaali, kun esimerkiksi kissa naukaisee ruokaa pyytäessään tai koira haukahtaa silloin, kun taloon tulee vieraita ihmisiä. Kissan kehräys on opittua käyttäytymistä, jonka avulla kissa kertoo hyvästä olostaan.

Synnynnäinen käyttäytyminen ja perintötekijät

Tutkijat miettivät usein, että ohjaako eläinten käyttäytymistä useimmiten signaalit vai opittu käyttäytyminen? Kommunikoiko eläin yhtä luonnollisesti tutun ihmisen kanssa, kuin se kommunikoi lajitoverinsa kanssa. Voidaanko selkärankaisten ja selkärangattomien eläinten käyttäytymistä verrata toisiinsa?

Selkärankaiset eläimet

  • Panssaroitu kala
  • Leuaton kala
  • Luukala
  • Rustokala
  • Matelijat
  • Sammakkoeläimet
  • Nisäkkäät
  • Linnut

Selkärangattomat eläimet

  • Meduusat, Merivuokot, korallit
  • Kampamagneetit
  • Nilviäiset ja Niveljalkaiset
  • Madot
  • Vaippaeläimet

Perintötekijöiden välitön vaikutus eläinten käyttäytymisessä on huomattavan suuri, josta esimerkkinä käytetään usein lintuja, eli vaikkapa pientä käenpoikasta. Tunnettua lähes kaikille ihmisille on, että käet munivat muiden lintujen pesiin. Tulevat siis ”toisen tontille” niin kuin ihmiset monissa asioissa tapaavat sanoa.

Pieni käenpoika ei ehkä muista biologista emoaan, mutta osaa kuitenkin luonnollisesti toimia muiden käkien tapaan. Käki valitsee kumppanikseen toisen käen ja käyttäytyy kaikessa kuin käki. Käyttäytymismalli on siis voimakkaasti geeneissä, eli kaiken tekemisen määrää periytyvä, eli synnynnäinen käyttäytyminen. Lintulajien käyttäytyminen on luontaista, eli lintu käyttäytyy tietyllä tavalla, vaikka se ei olisikaan viettänyt aikaa muiden lajitoveriensa seurassa.

Käenpojalla vaisto tai vietti ohjaavat käyttäytymistä, kuten arkikielessä usein kuulee sanottavan. Lintumaailmaan on mukavaa ja hyödyllistä tutustua, sillä verkossa on aiheesta esillä paljon tietoa. Välillä on mukavaa rentoutua ja mennä vaikkapa nettikasinolle pelaamaan suosittuja kolikkopelejä. Tunnettu ja luotettava nettikasino Unibet on pelisivusto vailla vertaa.

Eläimillä on niin sanottuja vakioliikekaavoja, jotka kuuluvat synnynnäiseen käyttäytymiseen. Linnun poikaset ovat pesässä hipihiljaa ison linnun varjon liitäessä ohitse, ja samanlainen käyttäytymismalli toistuu joka kerran aina vaaran uhatessa.

Synnynnäinen käyttäytyminen yksilöillä voi siis olla

  • Periytyvää, joka on koodattu linnun DNA -geeniin
  • Jäykkää ja joustamatonta, johon kokemus ja linnun kehittyminen eivät vaikuta
  • Luontaista, jonka eläin osaa, vaikka ei olisi nähnytkään lajtovereitaan
  • Stereotyyppistä, eli esiintyy samanlaisena jokaisella yksilöllä