Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Raskaan liikenteen dieselajoneuvojen rikkipäästöt happamoittavat maaperää

Rekkaliikenteen päästöt saastuttavat maaperää yli neljän kilometrin korkeudella Himalajalla. Kuva: YouTube, Greg Szanto.

Tieliikenteen pakokaasupäästöjen luonto- ja terveysvaikutuksia ja haittoja on eniten tutkittu suurkaupunkien sekä teollisuusmaiden vilkkaasti liikennöityjen valtateiden tuntumassa, mutta tämän päivän maailmassa maantiekuljetusten vaikutukset ulottuvat jo syrjäisimpiinkin kolkkiin. Uusimpana näyttönä liikenteen haittojen ulottuvuuksista on Intian luoteisosassa, korkealla Himalajan vuoristossa tehty selvitys maaperän kemiallisesta kuormittumisesta alueen päätien varsilla.

Yhdysvaltalaisen Cincinnatin yliopiston Maantieteen laitoksen tutkijan Rajarshi Dasguptan johdolla Archives of Environmental Contamination and Toxiclogy -tiedelehden toukokuun 2017 numerossa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin maaperän kuormittumista Himaljalla, yli 4’000 metrin korkeudella Manali-Leh -valtatien varsilla. Näytteitä kerättiin valtatien neljältä osuudelta, ja kullakin paikalla näytteitä otettiin kuudelta eri etäisyydeltä (0‒150 metriä ajoradan reunasta) ja kolmelta eri syvyydeltä välillä 0‒15 senttimetriä. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa 10 eri raskasmetallin pitoisuudet, orgaanisen hiilen pitoisuus (total organic carbon; TOC), ja erikseen kaikkiaan 16 eri orgaanista yhdistettä, jotka kuluvat polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteet) ryhmään analysoitiin kahden metrin etäisyydeltä tien reunasta.

Raskasmetallien pitoisuuksissa ei havaittu normaalia korkeampia pitosuksia tien välittömässä tuntumassa, mutta maaperän rikkipitoisuus erittäin paljon tavanomaista suurempi. Korkeimmillaan tienvarsien pintamaassa oli rikkiä yli kaksi milligrammaa kilossa (2’033 ppm eli miljoonasosaa). Näin korkeinta rikkipitoisuuksia ei ole raportoitu mistään muualta, tutkijat toteavat. Syynä paikallisen, vain lähellä valtatietä havaittavaan, rikkipitoisuuden nousuun on raskaan liikenteen käyttämän dieselpolttoaineen heikko laatu. Intiassa käytettävässä dieselpolttoaineessa on rikkiä paljon enemmän kuin länsimaissa on aikaisemminkaan käytetty, ja useimmissa ympäristönsuojeluun panostaneissa teollisuusmaissa dieselöljyt ovat nykyisin hyvin vähärikkisiä. Raskaan liikenteen, etenkin tavarakuljetuksia hoitavien rikkojen, osuus Himalajan vuoriteillä on hyvin suuri, ja tutkimuksen kohteena olleella Manali-Leh -valtatiellä liikennöi vuodessa noin 50 000 rekkaa.

Rikkipitoisuuden nousulla on moninaisia haittoja, sillä rikin vaikutuksesta maaperän happamoituu, minkä puolestaan johtaa muun muassa monien haitallisten alkuaineiden liukoisuuden lisääntymisen. Rikin kertyminen maaperää heikentää vuoriston muutenkin rajallisten viljelykelpoisten maa-alueiden tuottokykyä, ja korkeista rikkipitoisuuksista voi olla suoraa terveydellistä haittaa niin kasveille kuin elinkunnallekin.

Sekä ekologisilta että terveysvaikutuksiltaan haitallisiksi – muun muassa syöpäriskiä lisääviksi tunnettavien PAH-yhdisteiden pitoisuudet valtatein varsilla eivät ole nousseet eritysien korkeiksi, mutta eri yhdisteiden koostumuksen ja määräsuhteiden perusteella voidaan osoittaa näiden luonnolle vieraiden kemikaalien lähteenä olevan liiketeen pakokaasupäästöt ja paikallinen puun ja muun biomassan poltto. Himalajan korkeilta rinteiltä saadut havainnot liikenteen haitoista osoittavat ihmisen toiminnan laajaa ulottuvuutta minkä tulisi tutkijoiden mukaan lisätä ympäristön tilan seurantaa myös harvaan asutulla ja asumattomilla alueilla niin ihmisen kuin muun luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi (Archives of Environmental Contamination and Toxicology 72(4), May 2017; https://link.springer.com/article/10.1007/s00244-017-0396-7

Mainokset