Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , ,

Sahelin alueen kosteikkojen kuivatuksesta yhteiskunnallinen katastrofi

Sahelin alueen tärkeimmästä vesialtaasta, Tšad-järvestä on vain rippeet jäljellä. Järven vesipinta-ala vuosina 1973 ja 2017. Kuva US Geological Survey, via Wetlands International.

Saharan eteläpuolisen Afrikan Sahelin alueen väestö on ollut pitkään ahdingossa niin luonnonolojen kuin yhteiskunnallisten kriisien takia. Pitkät kuivuuskaudet sekä hallitsematon karjatalouden levittäytyminen ovat kuluttaneet luonnon tuotantokykyä ja, eroosion seurauksena paikalliset viljelymahdollisuudet ovat käyneet vähiin. Yksi vähälle huomille jääneistä ongelmista on vesi- ja kosteikkoekosysteeminen kuivuminen – tai oikeastaan kuivattaminen. Kattavan yleiskuvan Sahelin alueen vesivarojen ongelmista julkaisi kansainvälinen Wetlands International -järjestö. Water Shocks. Wetlands and Human Migration in the Sahel -julkaisu esittää hyvin vähälle huomiolle jäänyttä taustaa vesivarojen kestämättömän hoidon, yhteiskunnallisten ongelmien ja hallitsemattomaksi paisuneen muuttoliikkeen ja pakolaisuuden yhteyksistä.

Esimerkiksi alueen tärkeimmän lisäveden Tšad-järven pinta-ala on kutistunut 95 prosentilla maanviljelyksen tarpeisiin tehtyjen kastelu- ja pengerrystöiden takia. Veden puute on tärkein väestöä rasittava elinympäristöön liittyvä ongelma, ja viljelyn myötä myös muut elinkeinot ovat ahdingossa. Näissä oloissa nopeasti kasvavan väestön on mahdotonta saada elantoa, ja Sahelin alueelta on lähtenyt pakolaisiksi kesän 2013 jälkeen kaikkiaan 2.3 miljoona ihmistä, joista lasten osuus on 1.3 miljoonaa. Yksin kuivuus ei kuitenkaan ole pakolaisuuden taustalla, vaikka epäsuorasti luonnonolojen karuus onkin synnyttänyt yhteiskunnallisia katastrofeja,

Kuivuuden ja köyhyyden käydessä jatkuvasti pahemmiksi nigerialainen terroristijärjestö Boko Haram on houkutellut nuoria jäsenikseen. Terrori ja järjestäytynen yhteiskunnan rakenteiden sortuminen ovat viimeinen pisara, joka on ajanut miljoonat pakolaisuuteen.

Sahelin alueen ja muun köyhän Afrikan hyväksi on laadittu suunnitelmia ja muun muassa Europan unionilla on 80 miljoonan euron ohjelma Saharan eteläpuolisen Afrikan pelastamiseksi akuutista hätätilasta. Yksi ohjelmakohta on EU:n ja Afrikan maiden yhteinen hanke niin kotitalouksien kuin yhteisöjen energiaturvallisuuden ja -tehokkuuden parantamiseksi. Energiaprojektin tavoitteena on rakentaa 10 000 megawatin tuotantotehoon yltävää uusiutuvaa ja saastuttamatonta vesivoimaa. Voimalaitoshankkeet voivat valitettavasti olla alkuperäiselle vesiluonnolle, josta Tšad-järven katastrofaalinen kuivuminen on jo entuudestaan hälyttävä esimerkki.

Vesivarojen nykyistä järkevämpi käyttö on elinehto koko alueelle, sillä energiaakin tärkeämpää on turvata ruoan tuotanto. Viimeisimpien YK-arvioiden mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on tätä nykyä 20 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät akuutista nälästä tai ravinnonsaannin epävarmuudesta. Ja tärkein luontainen syy krooniseen ruokapulaan on veden puute.  Jos vesirakentamista ei onnistuta suunnittelemana ja toteuttamaan kestävästi, hyvää tarkoittava kansainvälinen yhteistyö voi johtaa entistä suurempaan kurjuuteen ja yhteiskunnalliseen epäjärjestykseen – ja myös Eurooppaan suuntautuvan pakolaisuuteen (Wetlands International, Water Shocks. Wetlands and Human Migration in the Sahel, 2017; http://www.wetlands.org/watershocks

Mainokset