Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Tornipöllön kohtalo yhdistää Israelin juutalaisia, palestiinalaisia ja jordanialaisia

Tornipöllö jordanialaisen viljelijän käsissä, ja taustalla pöllön pöntön asennustyössä israelilainen viljelijä. Kuva: Hagai Aharon, via Trends in Ecology & Evolution.

Sukupolvesta toiseen jatkunut vihanpito ja sotiminen Israelin ja itsenäisyydestä kamppailevien palestiinalaisalueiden välillä tuntuu ratkaisemattomalta asenteiden jumiuduttua ikiaikaisiin erimielisyyksiin. Mutta Israelin juutalaisilla ja palestiinalaisilla on ainakin yhdellä seudulla ja yhdessä asiassa yhteneväiset tavoitteet, joiden ratkaisussa on päästy läheiseen yhteistyöhön – ja myös eri puolilla rajaa asuvien ihmisten väliseen ystävyyteen. Kysymys on Pohjois-Israelissa, lähellä Jordanian ja palestiinalaisalueen rajaa sijaitsevassa, muuttolintujen levähdyspaikkana kuuluisassa Hula-joen laaksossa Beit She’anin alueella elävien tornipöllöjen (Tyto alba) suojelusta ja elinmahdollisuuksien turvaamisesta.

Israelin ja palestiinalaisalueen rajamailla elävien tornipöllöjen kanta hupeni vuosia jatkuneen maatilatalouden käyttämien myrkkyjen takia. Pöllöt söivät tuholaistorjunnan kemikaaleihin heikentyneiden tai kuolleiden eläinten ruumiita, ja vähitellen myrkkyjä alkoi kertyä petolintuihin sellaisia määriä, että lintuja alkoi kuolla myrkytyksiin. Ongelma, jollaiseen meillä Suomessa havahduttiin merikotkien poikastuotannon tyrehdyttyä ja majesteettisen kotkan kannan hiivuttua paikallisen sukupuuton partaalle. Meillä merikotkien ruokinta puhtailla ruhoilla pelasti lajin, ja vastaavaan toimeen ryhdyttiin myös Lähi-idän konfliktialueella.

Israelilaisen, palestiinalaisten ja jordanialaisten ihmisten yhteiseksi tavoitteeksi nousi tornipöllön pelastaminen paikalliselta tuholta, sekä paikallisin voimin että eurooppalaisten asiantuntijoiden ohjauksessa. Pöllöille on rakennettu pesäpönttöjä, ja linnuille on turvattu puhdasta, myrkytöntä ravintoa – tämä kaikki valtiollisista, uskonnollisista tai kulttuurisista rajoista ja perinteistä riippumatta. Noin sata henkilöä on liittynyt yhteiseen rintamaan tornipöllöjen pelastamiseksi, ja lintujensuojelu on lähentänyt väestöryhmiä muissakin asioissa – ulkopuolisten tutkijoiden mukaan tornipöllöyhteistyö on rakentanut rauhaa ja ystävyyttä vihollisuuksiin jumiutuneiden kansojen edustajien välille.

Vapaaehtoishankkeella on paitsi luonnonsuojelullinen myös suuri symbolinen arvo. Rauhanrakentajaksi muodostunutta tornipöllöä on perinteisesti pidetty alueella huonon onnen ennustajana ja tuojana. Tätä nykyä pöllö tuo pikemminkin vakautta ja hyvinvointia.

Kansainvälisestä, etnistä yhteistyötä ja rauhaa rakentavan projektin vaiheista ja onnistumisesta on julkaistu myös tieteellinen artikkeli sveitsiläisen Lausannen yliopiston professorin Alexandre Roulinin johdolla. Luonto ei tunne rajoja (Nature Knows No Boudaries: The Role of Nature Conservation in Peacebuilding -artikkeli julkaistiin Trends in Ecology & Evolution -tiedelehden verkkopainoksessa 22.3.2017 (http://www.cell.com/trends/ecology-evolution/fulltext/S0169-5347(17)30057-5

Mainokset