Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , ,

Maailmassa luontoon joutuu vuosittain 1’700’000’000 tupakantumppia

Tupakantumppien keräyspista Davosissa. Normaalin jätehuollon tehostuksena sveitsiläiset jalostavat keräyssaaliin kierrätysmateriaaleiksi. Kuva: Resource Magazine.

Tupakantumppien keräypiste Davosissa. Normaalin jätehuollon tehostuksena sveitsiläiset jalostavat keräyssaaliin kierrätysmateriaaleiksi. Kuva: Resource Magazine.

Sveitsiläinen, hieman yli 10’000 asukkaan Davos on kokoaan suurempi tekijä vuosittain kaupungissa järjestettävän Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) ansiosta. Kansainvälisen yrityselämän ja politiikan huipputekijät ja päättäjät keskustelevat kokouksissa kaikkia koskettavista tärkeistä asioista, mutta jokainen kansalainenkin voi vaikuttaa omalta osaltaan paremman maailman rakentamisessa. Yhtenä näkyvänä askeleena tähän suuntaan Davos on aloittanut  ensimmäisenä kaupunkina Sveitsissä tupakantumppien keräilyn ja jätteen toimittamisen asianmukaiseen kierrätykseen. Yhteistyökumppanina kaupungilla on jo monessa maassa vastaavaa järjestelmää ylläpitävä TerraCycle -yritys.

Davosin kaupunginjohtaja Stefan Walser korostaa toiminnan helppoutta ja suurta kokonaistaloudellista merkitystä. Näkyvästi merkityt tumppien keräyspaikat on sijoitettu kaupungin pääkatujen varsille, joten saavutettavuus on helppo. Erilliskerätyistä tumpeista otetaan talteen muovimateriaalit, joista jalostetaan puhdistuksen jälkeen uusia muovituotteita. Muu osa tupakantumpista  paperit ja orgaaniset materiaalit kuten jäljelle jäänyt tupakka  kompostoidaan maanparannusaineeksi.

Tupakantumpit ovat ilmeisesti maailman yleisin ja laajimmin levinnyt ympäristöä roskaava jätetyyppi. Arvion mukaan ainakin joka kolmas tupakoitsijan polttaman savukkeen tumppi päätyy lopulta ei-toivotuksi jätteeksi väärään keräysjakeeseen tai mikä vielä pahempaa , suoraan luontoon. Tupakantumppien muovimateriaalit ovat erittäin hitaasti hajoavia, joten ainekset säilyvät luonnossa pitkään ja ajautuvat erittäin suurina määrinä lopulta meriin ja sisävesistöihin. Vesiekosysteemien muovijätteiden ekologiset ja terveydelliset haitat on tunnustettu viime vuosien vakavimpiin lukeutuviksi ympäristöongelmiksi. Arvioiden mukaan maailmassa luontoon joutuu vuosittain noin 1.7 miljardia (1’700’000’000) tupakantumppia (Resource Magazine, 18.1.2017; http://resource.co/article/city-wide-cigarette-recycling-introduced-davos-11616

Tupakantumppien haitallisuuden ja kerätys/kierrätystarpeen akuuttia merkitystä korostettiin myös Suomen Lääkäripäivillä tammikuun puolivälissä 2017. Luontoon joutuvan muovijätteen lisäksi tupakantumppien todellinen vaara piilee filttereihin kerääntyneissä haitta-aineissa. Tupakassa on paljon raskasmetalleja, etenkin kadmiumia, ja palamisprosessin aikana syntyneet orgaaniset hiilivety-yhdisteet tunnetaan terveydelle vaarallisiksi, muun muassa syöpäriskiä lisääviksi.Tumppien erilliskeräilyä harjoitetaan meilläkin monissa taajamissa, mutta materiaalisen kierrätyksen ja hyötkäytön toteutuksessa on paljon toivomisen varaa.