Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Rakennuskustannukset saatiin nopeasti takaisin

Bilbaon Guggenheim -taidemuseon suunnitteli kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti Frank Gehry. Kuva: spain.info.

Bilbaon Guggenheim -taidemuseon suunnitteli kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti Frank Gehry. Museossa vierailee vuosittain yli miljoona kävijää.  Kuva: spain.info.

Vuosien kiistely Guggenheim-taidemuseon rakentamisesta Helsinkiin on keskittynyt maailmanlaajuisesti tunnetun säätiön nimeä kantavan monumentin vetovoimaisuuteen houkutella ulkomaisia turisteja tänne Pohjolan perukoille. Museon tuloa puoltavat perusteet on haettu pääosin Pohjois-Espanjan Baskimaan aikoinaan pahoin taantuneen ja ränsistymässä olleen Bilbaon teollisuuskaupungin menestystarinasta. Vanhan savupiipputeollisuuden jälkeisen ajan kehityksen moottoriksi toivottiin, suunniteltiin – ja hankittiin – Guggenheim Bilbao -taidemuseo. Moderni, huippuarkkitehdin suunnittelema museo otettiin käyttöön lokakuussa 1997. Ja Baskimaan päättäjien riskinotto näytti kannattavan: Guggenheim Bilbaon kävijämäärät olivat alusta alkaen erittäin suuria, ja nyt kahden vuosikymmenen toiminnan jälkeen museossa vierailee reilusti yli miljoona kävijää vuosittain.

Yli sadan miljoonan euron suunnittelu- ja rakennuskustannukset oli katettu alle viidessä vuodessa, ja koko Bilbaon kaupunki on uudistunut ja kehittynyt ennen näkemättömän nopeasti. Guggenheim-museon ansioksi on julkisuudessa – ja myös Helsingin keskustelussa – nostettu vanhan ränsistymässä olleen kaupungin uusi kokoistus. Yleisesti puhutaan Bilbao-vaikutuksesta (Bilbao Effect), kun arvioidaan jonkun paikan tai alueen nopeaa ja myönteistä kehitystä. ”Bilbaon Ihme” on varmasti tosiasia, mutta Guggenheimin osuus ihmeeseen on ehkä pienempi kuin museo- ja kulttuuripiireissä on mieluusti hehkutettu. Bilbaolla on ollut – sekä ajallisesti että alueellisesti – monia muitakin, ja ehkä taidemuseota voimakkaamminkin vaikuttavia vetovoimatekijöitä.

Pyhiinvaeltajilla suuri osuus alueen suosioon

Bilbao ei ole suinkaan ainoa houkutin turisteille tulla Baskimaahan. Kaupunkia tärkeämpi syy on – ja on ikimuistoisista ajoista ollut – kauneudestaan, kulttuuristaan ja vanhasta arkkitehtuuristaan tunnettu San Sebastián, ja täältä alkava Camino de Santiago de Compostela -pyhiinvaellusreitti, jotka tunnetaan meillä Suomessakin suosittuina matkailukohteina. Tuoreessa matkailututkimukseen perustavassa katsauksessaan (Annals of Tourism Research, July 2016) Tasmanian yliopiston tutkija Adrian Franklin korostaa Baskimaan muiden vetovoimakohteiden suurta osuutta Bilbao-vaikutukseen – Guggenheim-museon suurta merkitystä unohtamatta. Tutkimus erittelee Bilbaon ja koko alueen matkailun kävijämääriä ja turistien perusteita saapua alueelle. Perusteet ovat niin moninaiset, että yksittäisen tekijän kuten Guggenheimin osuutta on mahdotonta yksilöidä. Johtopäätöksenään Franklin toteaa, että Bilbao-Effectin toistaminen on hyvin vaikeaa – eikä vastaava ole lukuisista yrityksistä ja toiveista huolimatta toteutunut missään muualla.

Baskimaan yliopiston tutkija Beatriz Plaza on tutkinut oman kotiseutunsa matkailua ja erityisesti Guggenheim-vaikutusta jo museon alkuvaiheista lähtien. Vuonna 2000, kolmen vuoden kokemuksien perusteella, tutkija vertaili museon sekä alueen muiden houkutinten osuutta Bilbao-vaikutukseen.

Guggenheim-taidemuseo on vain yksi – vaikka tietysti tunnetuin – Bilbaon uusista vetovoimatekijöistä. Kaupunki on tätä nykyä tärkeä liike-elämän keskus, ja International Fair Center of Bilbaon messu- ja näyttelytapahtumat ovat tunnettuja ja vetovoimaisia. Liike-elämän päättäjien ja yrittäjien ohella Bilbaon ydinkeskusta houkuttelee myös ”tavallisia” turisteja. Kaupungin kävelykeskustan kauppakadut ja kujat ovat itse asiassa muualta tulleiden kävijöiden ajankäytössä ja vierailuaktiivisuudessa Guggenheim-museota tärkeämpi kohde.

Guggenheim Bilbaon ”lentävän lähdön” mahdollisiin taustatekijöihin baskitutkija nostaa turvallisuuden. Matkailijat uskaltautuivat saapumaan alueelle, kun terroristijärjestöksi luokiteltu, Baskimaan itsenäisyyttä kauan ajanut ETA-järjestö myöntyi tulitaukoon ja väkivaltaisuuksien lopettamiseen vuoden 1998 alussa.

Tarvitaan monta houkutinta kävelyetäisyydellä

Baskimaan yliopiston tutkijan Ibon Aranburun johdolla heinäkuussa 2016 julkaistu tutkimus (Sustainablity, 25.7.2016,) erittelee Bilbaon kaupungin kulttuuri- ja muiden kohteiden houkuttelevuutta ja saavutettavuutta turismin kannalta. Yksittäisen museon tai monumentin merkitystä arvioitaessa on tärkeää huomioida kaupungin muiden vetovoimatekijöiden määrä, laatu sekä mahdollisuus vierailla useassa kohteessa nopeiden ja helppojen yhteyksien kautta. Eli: ”mitä pienempi paikkakunta, mahdollisimman monilla houkutuksilla ja hyvin toimivien yhteyksien varrella, sitä parempi”. Bilbao täyttää nämä kriteerit – eikä Helsingissäkään ole juuri valittamista.

Baskitutkijoiden Bilbao-analyysissä nostettiin kolme tärkeää tekijää. (1) Helppo liikkuminen. Eri kohteiden välimatkan pitäisi olla käveltävissä tai hyvien julkisten liikennereittien välittömässä läheisyydessä, (2) Kaupungin rakenteen tulisi olla selkeä ja vieraankin helposti hallittavissa – jotta niin kutsuttu mentaalikartta on kenen tahansa omaksuttavissa varmaa ja turvallista liikkumista varten. Bilbaon keskusta on hyvin kompakti, (3) Tärkeimpien turistikohteiden tulee sijaita kaupungin ydinkeskustassa, mieluusti kaupallisten keskittymien kuten ostoskeskusten ja/tai markkinoiden läheisyydessä.

Bilbao ja sen parikymmenvuotinen Guggenheim-museo täyttävät kaikki kolme vaatimusta erinomaisesti – ja niin täyttää myös Helsinki. Maailman metropolien vertailussa Helsinki on varsin pieni, ja ydinkeskusta on kävellen tai raitiovaunulla helposti hallittavissa. Looginen ruutukaava sekä merenrantoihin rajautuminen muodostavat helposti omaksuttavan mentaalikartan – joten vierailijan ei tarvitse pelätä eksyvänsä. Jos vieras ei halua kävellä, ratikalla pääsee Guggenheimin ovelta Temppeliaukion kirkolle, Kiasmaan, Ateneumiin, Kansallismuseoon, Sibelius-monumentille tai mihin tahansa turisti nyt ehtiikään vierailunsa aikana.

Baskimaan pääkaupunki San Sebastián on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2016. Helsingillä on valttina samankaltainen meriitti, nimitys maailman muotoilupääkaupungiksi (World Design Capital) vuonna 2012.

Guggenheim Bilbaon vuosittaista yli miljoonan kävijän määrää tutkijat luonnehtivat maailmanennätykseksi kaupungin kokoon nähden. Ja taloudellinen tulos on ollut positiivinen – suurista varauksista ja peloista huolimatta. Mutta varauksia on syytä esittää, sillä Bilbao-vaikutuksen taustalla on monia muitakin tekijöitä, eikä museon houkuttelevuuskaan ole itsestään selvyys.

Pitkäaikaisten seurantojen perusteella Bilbaossa eniten turisteja houkutteleva kohde on keskustan uusklassisen arkkitehtuurin luonnehtima aukio/tapahtumatori Plaza Nueva, jossa käy ja oleskelee 43 prosenttia vierailijoista. Torin lähellä sijaitsee Bilbaon vanha katedraali, joka on sekin kulttuurimatkailijoiden ”must-listalla”. Guggenheim-museossa vieraili saman selvityksen mukaan 32 prosenttia matkailijoista. Taidemuseossa vietetty aika – keskimäärin reilut 50 minuuttia – on pisin yksittäisissä kohteissa kulutettavista ajoista. Plaza Nuevalla ja Catedral de Santiagossa vietetään 30–33 minuuttia.

Museorakennus ehkä kokoelmia tärkeämpi

Guggenheim Helsinki -taidemuseon suunnittelukilpailun voitti japanilaisen Moreau Kusunoki Architectes -toimiston "Air in the City". Kuva: designguggenheimhelsinki.org.

Guggenheim Helsinki -taidemuseon suunnittelukilpailun voitti japanilaisen Moreau Kusunoki Architectes -toimiston Air in the City. Kuva: designguggenheimhelsinki.org.

Nimenä Salomon R. Guggenheim -taidemuseo on kaikille kulttuurista kiinnostuneille tuttu ja houkutteleva. Mutta museorakennus voi olla tärkeämpi kuin nykytaidekokoelma. Guggenheim Bilbaon suunnitteli maailmankuulu Frank Gehry, ja moderni rakennus vetää puoleensa luultavasti ainakin yhtä monia kuin seinien sisällä olevat teokset. Gehryn nimen painavuutta kostavat tiedot, joiden mukaan muun muassa puolalainen Łódź olisi halunnut kopion Bilbaon museosta ihan eri tarkoituksiin. Gehryn uudet rakennukset kuten lokakuussa 2014 avattu Louis Vuitton Foundation säätiön taidemuseo ja kulttuurikeskus Pariisissa vetävät matkailijoita vain näitä rakenneuksia katsomaan. Tärkeä kysymys Guggenheim-Helsingin kohdalla onkin, voisiko arkkitehtuurin asiantuntijoiden kehuma laatikkomainen ja mustanpuhuva, japanilaisen arkkitehtitoimiston suunnittelema rakennus kiinnostaa riittävästi niin kutsuttua tavallista matkailijaa yhtä paljon kuin Bilbaon näyttävä kompleksi.

Guggenheim-Helsingin rahoituksesta on kiivailtu oikeutetusti. Yksityisen rahan sekä Guggenheim-säätiön alennetun lisenssimaksun turvin uuteen käsittelyyn saatu ehdotus nojautuu joka tapauksessa paljolti julkiseen rahoitukseen. Säätiön halukkuutta jo kertaalleen haudatun hankkeen edistämiseen voi arvella. Kulttuurimatkailua käsittelevässä kirjallisuudessa nostettiin Guggenheim-Bilbaon kohdalla esiin mielenkiintoinen yksityiskohta. New Yorkin Guggenheim-museon (suunnittelija maailmankuulu Frank Floyd Wright) kallis remontti osui juuri samaan aikaan Bilbaon hankkeen kanssa, ja säätiön sanottiin noina aikoina olleen taloudellisissa vaikeuksissa ja kaipaavan ulkopuolelta tulevaa rahaa – kuten Bilbaon miljoonaluokan lisenssimaksut. Mutta nämä ovat tietysti ihan eri asioita.

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi kuuden tunnin keskustelun jälkeen esityksen Guggenheim-taidemuseon rakentamisesta joulukuun 2016 ensimmäisinä hetkinä äänin 53–32.

Lähdejulkaisut:

Ibon Aranburu et. al. Sustainability 8(8), 25.7.2016;  http://www.mdpi.com/2071-1050/8/8/699

Adrian Franklin, Annals of Tourism Research 59, July 2016; http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160738316300433

Beatriz Plaza, Annals of Tourism Research 27(4), October 2000; http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160738399001310

Mainokset