Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , ,

Laittomat tiikeritarhat yleistyvät Kaakkois-Aasiassa

Tiikerien luonnonvaraisen kannan kasvu etenkin Intiassa jää valitettavasti yhä kiihtyvän laittoman tiikerien tappamisen ja salakaupan varjoon. Bengalintiikeri. Kuva: Kai Aulio.

Tiikerien luonnonvaraisen kannan kasvu etenkin Intiassa jää valitettavasti yhä kiihtyvän laittoman tiikerien tappamisen ja salakaupan varjoon. Bengalintiikeri. Kuva: Kai Aulio.

Maailman suurin ja voimakkain kissapeto tiikeri (Panthera tigris) on voimaton maailmanlaajuisen rikollisuuden iskiessä kyntensä luonnonvaraisten eläinten salametsästykseen ja salakauppaan. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) listoilla uhanalaiseksi luokiteltuja tiikereitä on luonnossa vapaina vajaa 3 500 yksilöä, ja näiden lisäksi suuria kissoja on alettu yhä enemmän kasvattaa laittomissa tarhoissa monessa Kaakkois-Aasian maassa. Tiikerin taljat sekä muun muassa kansanomaisessa lääkinnässä sekä taikamenoissa käytettävät eri ruumiinosat ovat kysyttyjä ja arvokasta kauppatavaraa järjestäytynen rikollisuuden hallitsemilla mustan pörssin markkinoilla. Uusimman hälyttävän arvion mukaan maailmanlaajuisesti salametsästäjien tappamina tai joko luonnosta elävinä vangittuina tai tarhoista vietyinä pimeiden markkinoiden uhreiksi on joutunut keskimäärin kaksi tiikeriä viikossa.

Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa järjestetyssä uhanalaisten eläinten ja kasvien kansainvälistä kauppaa kontrolloivan yhteistyöelimen (TRAFFIC) kokouksessa esitetyn arvion ja laskelman mukaan vuosien 2000 ja 2016 välillä laittoman kansainvälisen kaupan uhreina on ollut vuosittain keskimäärin 110 tiikeriä.

Viranomaisten takavarikoimien tiikerintaljojen alkuperän määritys on entistä vaikeampaa luvattomien petotarhojen yleistyttyä Kaakkois-Aasiassa. Mutta oli taljan eläin peräisin mistä tahansa, uhanalaisten eläinten ja eläinten osien kansainvälinen kauppa on laitonta. Kuva: Akira/TRAFFIC.

Viranomaisten takavarikoimien tiikerintaljojen alkuperän määritys on entistä vaikeampaa luvattomien petotarhojen yleistyttyä Kaakkois-Aasiassa. Mutta oli taljan eläin peräisin mistä tahansa, uhanalaisten eläinten ja eläinten osien kansainvälinen kauppa on laitonta. Kuva: Akira/TRAFFIC.

Tiikerien salametsästys sekä taljojen, luiden ja muiden ruumiinosien salakauppa on ollut laajaa ja myös julkisesti tiedossa jo pitkän, mutta tiikerien suosion myötä hämmästyttävän nopeasti lisääntynyt petojen laiton ja valvomaton tarhaus on kasvanut monissa maissa. TRAFFIC-kokouksessa asiantuntijat arvioivat Thaimaan, Laosin ja Vietnamin ylläpitävän suurimpia tiikerifarmeja. Tarhaustoiminta on paitsi laitonta myös kaiken viranomaisvalvonnan ulkopuolella. Laittomuudet ovat mahdollisia pitkälti aasialaisissa valtioissa rehottavan korruption takia. Ihmisen hoivissa kasvatettavat uhanalaiset eläimet voivat tuntua hyvältä ajatukselta – ja niin asia tietysti onkin valvotuissa eläintarhoissa ja erityissuojelualueilla. Mutta kaupalliseen mustan pörssin kauppaan tähtäävillä farmeilla eläinoikeuksia ja lajityypillisiä vaatimuksia ei kunnioiteta. Lisäksi tarhoilta lähteneiden uhanalaisten ja kauppakiellossa olevien eläinten ja eläintuotteiden kulku kansainvälisille markkinoille vaikeuttaa luonnosta peräsin olevien, salametsästettyjen tai -pyydettyjen eläinten määrien valvontaa ja rikollisten saamista oikeuden eteen.

Tiikeritarhaus on tätä nykyä hämmästyttävän laaja. Hanoin kokouksessa esitettyjen tietojen mukaan viranomaisten vuosina 2012–2015 takavarikoimista tiikereistä ja tiikerin osista noin 30 prosenttia olivat peräisin petotarhoista, kun vastaava osuus vuosina 2000–2003 oli vain kaksi prosenttia. Viranomaisvalvonnan ulottumattomissa toimineista tiikeritarhoista surullisen kuuluisaksi nousi vuonna 2016 thaimaalainen, buddhalaismunkkien ylläpitämä luostari, jossa turisteille tarjottiin maksua vastaan mahdollisuus kuvauttaa itsensä tiikerien kanssa ja muutenkin elellä lähikontaktissa suurten kissapetojen kanssa. Laittomuuksien paljastuttua viranomaiset määräsivät tiikeriluostarin toiminnan lakkautettavaksi (TRAFFIC, 16.11.2016; http://www.traffic.org/home/2016/11/16/average-of-110-tigers-a-year-entering-the-illegal-trade-chai.html

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Intian tiikereillä vaikea vuosi: Keskimäärin 10 kuollutta kuukaudessa. Tiedebasaari 5.8.2016; https://tiedebasaari.com/2016/08/05

Viranomaiset takavarikoivat 137 tiikeriä thaimaalaisesta buddhalaisluostarista. Tiedebasaari 1-6-2016; https://tiedebasaari.com/2016/06/01

Intian tiikerien perinnöllinen monimuotoisuus on vakavasti köyhtynyt. Tiedebasaari 16.5.2013; https://tiedebasaari.com/2013/05/16

Mainokset