Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , ,

Laskeutuminen vain pesintää varten Pohjolassa

Aikuinen tervapääsky pysyy yhtäjaksoisesti lennossa kauemmin kuin mikään muu lintu. Kuva: Kai Aulio.

Aikuinen tervapääsky pysyy yhtäjaksoisesti lennossa kauemmin kuin mikään muu lintu. Kuva: Kai Aulio.

Suomenkin kesäisellä taivaalla nopeasti lentävä – ja usein korkeuksissa vain sirppimäisenä silhuettina erottuva tervapääsky (Apus apus) herättää mielenkiintoa, kummastusta ja synnyttänyt mielikuvituksellisia tarinoita ja arveluja kaikkialla levinneisyysalueellaan. Ja tuo levinneisyysalue on laaja, ulottuen kesäisestä Pohjolasta meikäläisten talvikuukausien trooppiseen, Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Harva on nähnyt tervapääskyä paikoilleen asettuneena maassa tai millään alustalla, ja tästä on päätelty linnun ruokailevan, nukkuvan ja parittelevankin ilmassa. Näin on päätelty, mutta varmistusta tervapääskyn jatkuvaan ilmassa oloon on ollut hyvin vähän. Ruotsalaistutkimus on ensimmäisenä pystynyt todistaman tervapääskyn hämmästyttävän lentosuorituksen. Lintu pysyy yhtäjaksoisesti, laskeutumatta kertaakaan, ilmassa jopa 10 kuukauden ajan.

Lundin yliopiston Biologian laitoksen tutkijan Anders Hedenströmin johdolla Current Biology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 27.10.2016 julkaistussa tutkimuksessa seurattiin seitsemää pesäpoikasina kevyillä seurantalaitteilla varustettua tervapääskyä lintujen koko vuoden kierron ajan, kesäisestä Ruotsista talviseen Afrikkaan ja takaisin Ruotsiin. Neljä seuratuista linnuista ei käynyt kiinteällä alustalla kertaakaan koko eteläisen muuttomatkansa aikana, ja kolmen linnun todettiin käyneen maassa korkeintaan parina päivänä. Lennon hetkittäin keskeyttäneillä yksilöilläkin maassaoloaika kattoi alle puoli prosenttia muuton ajasta.

Tervapääskyjen levon tarpeen tyydyttäminen on askarruttanut lintututkijoita ja harrastajia, eikä Hedenströmin ja kumppanien liiketunnistimien avulla saatu tieto jatkuvasta lennosta anna vastausta vieläkään. Yhtenä mahdollisuutena on esitetty tervapääskyn nukkuvan esimerkiksi delfiinien tavoin, eli pitävän kerrallaan aktiivisena vain puolet aivojen kapasiteetista. Toinen vaihtoehtoinen selitys tervapääskyn jaksamiselle on, että linnut nukkuvat liitäessään alaspäin lennettyään sitä ennen nousevissa ilmavirtauksissa 2–3 kilometrin korkeuteen. Tällainen nousevien ilmavirtojen mukana tapahtuva nousu kahdesti vuorokaudessa, aamuin-illoin, on varmistettu havainto tervepääskyjen päivittäisessä rytmissä. Laskuliito on ajallisesti kuitenkin niin lyhyt, ettei sen uskota kattavan runsaasti energiaa vaativan jatkuvan lennon tarvitsemaa lepoa.

Seurannan aikana varmistettu aikuisten tervapääskyjen 10 kuukauden yhtämittainen lento on varmasi maailmanennätys, mutta lajin poikaset saattavat ylittää vanhempiensakin suoritukset. Aikuinen tervapääsky laskeutuu kiinteälle alustalle pesiessään muun muassa kattotiilien alla ja erilaisissa kallioiden syvennyksissä, ja kuukausien mittainen lento alkaa poikasten saavutettua lentokyvyn. Sukukypsiksi tervapääskyt tulevat vasta kaksivuotiaina, joten nuorilla yksilöillä ei ole tarvetta pesimäaikaiseen laskeutumiseen. Siitä, ovatko nuoret, vielä pesimättömät tervapääskyt ilmassa jopa vuosia, ei ole tietoa vain arveluja ja päättelyjä (Current Biology, 27.10.2016; http://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(16)31063-6

 

Mainokset