Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , ,

Pysyvästi veden alla elävillä (lyhytaikaisia, pinnalle nousevia kukkavanoja lukuun ottamatta) lahnanruohoilla on järvissä paljon kokoaan tärkeämpi tehtävä. Kuva: Wikipedia. org.

Pysyvästi veden alla elävillä (lyhytaikaisia, pinnalle nousevia kukkavanoja lukuun ottamatta) lahnanruohoilla on järvissä paljon kokoaan tärkeämpi tehtävä. Kuva: Wikipedia. org.

Etenkin kirkasvetisten järvien ja hitaasti virtaavien jokien pohjillla kasvavat, juuristollaan sedimentissä kiinni olevat pohjaruusukekasvit ovat tärkeitä paitsi biomassan tuottajina ja kalanpoikasille suojaa antavina turvapaikkoina myös koko vesiekosysteemin happitalouden ylläpitäjinä. Fotosynteesin keskeisenä perustana tiedetään olevan yhteyttävän kasvin kaasuaineenvaihdunnan perusperiaate, jossa kasvi ottaa ilmasta tai vedestä hiilidioksidia ja vapauttaa ympäristöönsä happea. Monilla pysyvästi veden alla olevilla uposkasveilla tämä mekanismi tuottaa veteen liuennutta happea, joka hyödyttää koko yhteisöä, etenkin hengitykseensä happea tarvitsevia eläimiä. Pohjasedimenttiin kiinnittyvillä pohjaruusukekasveilla mekanismi on kuitenkin toinen.

Ainakin meikäläisisäkin järvissä tutulla lahnanruoholla (Lobelia dortmanna) sekä raanilla (Littorella uniflora) lehdistä ei vapaudu yhteyttämistuotteena syntynyt happea veteen, vaan kaasu ohjautuu juurten kautta sedimenttikerrokseen. Täällä happi parantaa koko vesialtaan tilaa etenkin pitämällä fosforiravinteita sitoutuneina sedimentteihin, näin estäen veden haitallista rehevöitymistä. Hyvin vähän on tutkittu mekanismia, jossa pohjaruusukekasvien sedimenttiin toimittamalla hapella muokataan hapettomissa oloissa tapahtuvan hajotuksen vapauttamaa, useimmille eliöille haitallista ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjänä jopa 30 kertaa hiilidioksidia (CO2) tehokkaampaa metaania (CH4). Kasvien pohjakerroksiin vapauttaman hapen ansiosta metaani  jota muodostuu useimmissa orgaanista ainesta sisältävissä pohjakerrostumissa  hapettuu, ja hiili käytetään kasvien yhteyttämiseen tai vapautuu veteen metaania harmittomampana hiilidioksidina.

Suomessa harvinainen raani (Littorella uniflora) muodostaa järvien pohjilla nurmikkomaisen tiiviitä kasvustoja.

Suomessa harvinainen raani (Littorella uniflora) muodostaa järvien pohjilla nurmikkomaisen tiiviitä kasvustoja.

Ranskalaisen Université de Bordeaux -yliopiston tutkijan Cristina Ribaudon johdolla Hydrobiologia -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon julkaistussa tutkimuksessa seurattiin etenkin lahnanruohon hiiliaineenvaihduntaa kahden kasvukauden aikana kahdessa niukkaravinteisessa, kirkasvetisessä ja matalassa järvessä. Pohjaruusukekasvien kaasuaineenvaihduntaa analysoitiin vedenalaisissa kasvatuskammioissa, joissa kasvit yhteyttävät normaalisti. Lahnanruohoa ja raania kasvavilta ”vedenalaisilta nurmikoilta” vapautui veteen huomattavasti vähemmän hiiliyhdisteitä kuin kasvuston lähellä sijaitsevilta, muuten vertailukelpoisilta kasvittomilta sedimenttialustoilta.

Lahnanruohon ja raanin yhteyttämisessä tuotetun ja aineenvaihdunnassa (hengityksessä) kulutetun hapen taseissa havaittiin selvä ero kasvittomaan vertailualustaan verrattuna. Ranskalaistutkijoiden kammiomittauksissa seurattiin hapen sekä liuenneen hiilen (DIC, dissolved organic carbon) ja metaanin (CH4) pitoisuuksia. Pohjaruusukekasvien hallitsemilla aloilla hiiltä varastoitui keskimäärin 0.7 grammaa vuorokaudessa, kun vertailukelpoisilla kasvittomilla aloilla hiiltä vapautui veteen keskimäärin 0.6 grammaa vuorokaudessa (Hydrobiologia, 8.6.2016; http://link.springer.com/article/10.1007/s10750-016-2848-x

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Raani: ”Autiomaiden kasvi” suomalaisvesissä. Tiedebasaari 30.9.2011; https://tiedebasaari.com/2011/09/30

 

 

 

Mainokset