Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , ,

Melu on aina haitallista, mutta myös ”luonnoton hiljaisuus” kertoo ongelmista

Rehevöitymisestä on paljon haittaa kaloille ja muille vesieläimille. Kuva: Per-Olov Moksnes, via Nature Today 28.4.2016.

Rehevöitymisestä on paljon haittaa kaloille ja muille vesieläimille. Kuva: Per-Olov Moksnes, via Nature Today 28.4.2016.

Maalta vesistöihin valuvien ravinteiden tiedetään aiheuttavan moninaista haittaa eliöyhteisöille niin luonnon toimintojen kuin ihmisen kannalta tärkeiden hyöty- ja monikäyttömuotojen suhteen. Rehevöityneiden vesien kasvi- ja eläinlajiston koostumus muuttuu ja useimmiten yksipuolistuu. Joskus rehevöitymisen seurauksena yleistyvän lajiston kokonaistuottavuus on luonnontilaista suurempi, mutta yhteisöjen yksipuolistuminen johtaa väistämättä koko järjestelmän heikkenemiseen pitkällä aikavälillä. Yksi ihmisen toiminnoista aiheutuvista ja viime vuosikymmeninä yleistyneistä ongelmista on vesien äänimaailman muutos. Laivojen ja veneiden moottorien äänet, erilaisista rakennustöistä aiheutuva melu vaikuttavat haitallisesti useiden vesieläinryhmien hyvinvointiin. Parhaiten tunnetaan laivaliikenteen melun haitat suurten merinisäkkäiden kehittyneen kommunikoinnin heikentäjänä, jopa estäjänä. Mutta vedenalaisen melun vaikutus kohdistuu koko vedenalaiseen maailman elolliseen yhteisöön, osoittaa australialainen tutkimus.

Adelaiden yliopiston Ympäristöinstituutin ja Biologisten tieteiden yksikön tutkijan Tullio Rossin johdolla Landscape Ecology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin vedenalaisen äänimaailman muutosten vaikutuksia vesieläinten toimintoihin. Lisäksi vertailuna selvitettiin vedenalaisten lähteiden läheisyydessä tavattavien, normaalia korkeampien hiilidioksidipitoisuuden aiheuttaman meriveden happamoitumisen vaikutuksia äänimaailman muutoksiin ja näiden vaikutusta vesieläimiin. Tutkimuskohteiksi valittiin sekä suurten makrolevien että uposputkilokasvien hallitsemia vedenalaisia vyöhykkeitä.

Ravinteiden rehevöittämissä ja ilmastonmuutoksen happamoittamissa vesissä samanlaiset haitat

Vedenalaisen äänimaailman muutoksista kärsivät sekä selkärangattomat pieneläimet, kalat että suuret merinisäkkäät. Esimeriksi delfiinien ja valaiden kommunikoinnin vaikeudet laivaliikenteen vaikutuspiirissä tunnetaan jo varsin hyvin. Lähes tutkimattomia ovat sen sijaan pienten kalanpoikasten liikkeiden ja yhteydenpidon vaikeudet vedenalaisen äänimaailman muuttuessa ihmistoiminnan seurauksena. Rossin ja kumppanien tutkimuksessa kommunikoitiin ja tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen johtavat muutokset yhtä suuria kaupunkialueiden lähivesien voimakkaasti rehevöityneillä alueilla ja luonnontilaisilla mutta pohjanalaisten lähteiden happamoittaneissa vesissä. Yleisenä johtopäätöksenä äänitutkimuksista Rossi ja kumppanit totesivat, että rehevöityneissä ja happamoituneissa vesissä äänimaailma on hiljaisempi kuin luonnontilaisissa vesissä. Hiljaisuus oloissa, joissa ihmisen aiheuttamaa melua ei ole, osoittaa eläinten kommunikoinnin vähenemistä ja heikkenemistä.

Tutkimuksen merkittävä havainto olivat äänimaailman muutosten yhtäläisyydet ravinteiden rehevöittämissä, paikallisesti ihmistoiminnan muuttamissa vesissä sekä tulevaisuuden ilmastonmuutoksen aiheuttamaa tilannetta vastaavissa, lievästi happamoituneissa merivesissä. Vedenalaisen äänimaailman muutosten mittaaminen ja seuranta on teknisesti helppoa ja edullista, joten melututkimuksia voitaisiin adelaidelaistutkijoiden mukaan kehittää merien ja vesistöjen ekologisen kunnon seurantamenetelminä (Landscape Ecology, 27.8.2016; https://link.springer.com/article/10.1007/s10980-016-0439-x