Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , ,

Vuoteen 2050 mennessä tarvittaisiin tuhat uutta 1000 megawatin ydinvoimalaa

Maailman nykyisten noin 445 ydinvoimalan lisäksi tarvittaisiin tuhat uutta suurvoimalaa ilmastonmuutosta pysäyttämään. Piirroskuvat: iclipart.com.

Maailman nykyisten noin 445 ydinvoimalan lisäksi tarvittaisiin tuhat uutta suurvoimalaa ilmastonmuutosta pysäyttämään. Piirroskuvat: iclipart.com.

Uusiutuvien energianlähteiden kuten aurinko- ja tuulivoiman ohella ydinvoiman tuotanto tiedetään ilmastoneutraaliksi, toisien sanoen näillä keinoin tuotetun sähkön tuotanto ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja siten kiihdytä jo meneillään olevaa ilmastonmuutosta. Tuuli- ja aurinkovoimaloita on pidetty vain suhteellisen pieninä ja paikallisina sekä luonnon vaihteluista riippuvaisina, niin kutsuttuina vaihtoehtoisen energian tuotantomuotoina, kun taas suuret ydinvoimalat jauhavat sähköä tasaisesti, ilman taukoja (lyhyitä huoltoseisokkeja lukuun ottamatta). Uusiutuvan energian maailmanlaajuisen suosion myötä laitoskoot ovat kuitenkin kasvanet ja samalla tuotantokustannukset ovat alentuneet.

Tätä nykyä monissa vertailuissa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö on jo halvempaa kuin ydinvoimalla tuotettu energia. Ydinvoimaloita rasittaa lisäksi vakavien onnettomuuksien pelko ja jo koettujen katastrofien suuret inhimilliset ja taloduelliset kustannukset. Maaliskuussa 2011 Japanin Fukushimassa tapahtuneen maanjäristyksen ja sitä seuranneessa tsunamissa vaurioituneen ydinvoimalan aiheuttama kielteinen reaktio pysäytti ydinvoiman lisärakentamisen käytännöllisesti katsoen kaikkialla, ja samalla jo suunnitteluasteelle päässeet hankkeet jäädytettiin. Vuosien suvantovaiheen jälkeen ydinvoiman uudisrakentaminen on kuitenkin käynnistynyt – vaikka esimerkiksi Britannian suunnitelmiin on tullut muutoksia ja viivästyksiä etenkin kustannuslaskemien takia. Aikoinaan edullisempana sähköntuotantotapana pidetty ydinenergia on joutunut vastatuuleen nimenomaan kustannusten takia, vaikka myös turvallisuusepäilyt vaikuttavat useissa hankkeissa.

Pariisissa joulukuussa 2015 solmitun, käytännössä kaikkien maailman valtioiden allekirjoittaman ilmastosopimuksen mukaan energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä ja ilmastovaikutuksia tulee leikata radikaalisti lähivuosikymmeninä. Ydinvoima tuntuu tässä katsantokannassa ihanteelliselta, eihän itse tuotannosta tule niin kutsuttuja kasvihuonepäästöjä. Tyydyttääkseen väistämättä edessä olevan fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, öljy, maakaasu) käytön vähentämisen tai jopa lopettamisen ydinvoimaa tulisi rakentaa todella kiivaaseen tahtiin eri puolille maailmaa. Uusia ydinvoimaloita tarvittaisiin niin paljon, että arvostelijoiden ohella myös ydinteknologian ylin puolestapuhuja, alan teollisuuden maailmanlaajuinen World Nuclear Association -järjestö myöntää tuoreessa raportissaan, ettei ydinvoimaloita voida millään rakentaa niin paljon, että niiden avulla voitaisiin pysäyttää haitallinen ilmaston lämpeneminen.

World Nuclear Associationin mukaan nykyisen voimaloiden lisäksi tarvittaisiin vuoteen 2015 mennessä uutta ydinvoimalakapasiteettia 1000 gigawattia. Tällä määrällä voitaisiin tuottaa noin neljäsosa ihmiskunnan kuluttamasta sähköstä. 1000 gigawattia merkitsisi tuhatta yksikköä, joista jokainen olisi kokoluokaltaan suurimpia nykyisiä laitoksia vastaava eli 1000 megawatin laitos. Esimerkiksi Olkiluodon yksikköjen nimellisteho on 880 megawattia, ja mahdollisesti joskus tulevaisuudessa valmistuvan Olkiluoto 3-laitoksen nimellisteho on 1 600 megawattia.

Vuoden 2016 alussa maailmassa oli rakenteilla 66 kaupalliseen sähköntuotantoon tarkoitettua ydinvoimalaa 15 eri maassa, ja lisäksi 158 ydinvoimalan rakennussuunnitelmat ovat valmiina. Kaupallisessa sähköntuotannossa on tällä hetkellä 445 ydinvoimalaa 31 eri maassa (World Nuclear Association, http://www.world-nuclear.org/getmedia/7a60ac38-9ce0-4d7d-9223-d932eb68eebb/At_Work_2016_JulyEd.pdf.aspx

Mainokset