Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Kiinalla on pitkä matka kuljettavanaan, ennen kuin jättivaltion punalippu liehuu sinistä taivasta vastaan. Taustakuva: Reuters.

Kiinalla on pitkä matka kuljettavanaan, ennen kuin jättivaltion punalippu liehuu sinistä taivasta vasten. Taustakuva: Reuters.

Kiinan korkein poliittinen johto vahvisti 3.9.2016 jättivaltion sitoutumisen Pariisissa joulukuussa 2015 allekirjoitettuun, 196 valtion yhteiseen sopimukseen, jolla maapallon ilmakehän lämpötilan kohoaminen pyritään rajoittamaa korkeintaan kahteen celsiusasteeseen. Kiina on maailman suurin hiilidioksidin – eli ilmakehää eniten lämmittävän niin kutsutun kasvihuonekaasun – päästökuormittaja. Lauantain 3.9.2016 ratifioinnillaan Kiina on myös ensimmäinen varteenotettava toimija, joka ratifioi Pariisin sopimuksen.

Pariisin sopimus asuu voimaan, kun asiakirjan on vahvistanut (ratifioinut) vähintään 55 valtiota, joiden yhteinen osuus ilmakehää lämmittävistä päästöistä on vähintään 55 prosenttia. Ennen Kiinaa sopimuksen oli ratifioinut 23 valtiota, joiden yhteinen osuus kokonaispäästöistä on kuitenkin vain noin yksi prosentti.

Kiinan ratifiointi toteutui vuokautta ennen maailman suurimpien teollisuusmaiden G20 -ryhmän johtajien huippukokousta Hangzhoussa. Presidentti Barack Obaman on odotettu ilmoittavan Yhdysvaltain ratifioinnista G20-kokouksen yhteydessä, vaikka liittovaltion kongressin hyväksyntää ei olekaan. Jos USA ilmoittaa ratifioinnista, kahden suurimman kuormittajan vahvistukset nostavat tavoitteena olevan kuormittajaosuuden jo 40 prosenttiin kokonaismäärästä (kun sopimuksen voimaan astuminen edellyttää 55 prosenttia).

Kiinan hallitsevan kansankongressin pysyvän komitean viikon kestäneen kokouksen lopulla ratifioitua sopimusta poliittiset päättäjät luonnehtivat merkittäväksi askeleeksi niin Kiinalle kuin koko maailmalle. Ilmastosopimusta luonnehditaan asiakirjaksi, joka vahvistaa Kinan sitoutumista uuteen, kestävän kehityksen talouteen, jonka mukaisia päätöksiä on tehty jo usealla eri sektorilla. Ilmastosopimuksen mukainen uusi energiapolitiikka vaatii Kiinalta merkittäviä muutoksia erityisesti energiapolitiikassa, jossa kivihiilen poltto on tärkein tuotantotapa. Kiinan johdon mukaan sopimuksen täytäntöönpanoon vaadittavat muutokset – vaikka jättimäisen kalliita ovatkin – lopulta hyödyttävät maan taloutta. Tällaiset vaatimukset ja tavoitteet on vahvistettu jo aiemmin Kiinan nykyisessä, järjestyksessään 13. viisivuotissuunnitelmassa (2016–2020) (Xinhua, 3.9.2016; http://news.xinhuanet.com/english/2016-09/03/c_135656703.htm

Mainokset