Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Japanilaisten hylkäämistä matkapuhelimista saadaan riittäävästi kulta, hopeaa ja pronssin vaatimaa kuparia kaikkiin vuoden 2020 kesäolympialaisten mitaleihin. Taustakuva: Tyrone Siu, Reuters.

Japanilaisten hylkäämistä matkapuhelimista saadaan riittävästi kultaa, hopeaa ja pronssin vaatimaa kuparia kaikkiin vuoden 2020 kesäolympialaisten mitaleihin. Taustakuva: Tyrone Siu, Reuters.

Neljän vuoden välein järjestettävät olympiakisat ja paralympialaiset ovat maailman suurin ja seuratuin urheilutapahtuma, jossa kaikki on yleensä suurta – ja monen mielestä liiankin mahtailevaa ja kallista. Seuraavat kesäkisat vuonna 2020 järjestävä Japanin pääkaupunki Tokio lupaa järjestää kisat Kestävä tulevaisuus -teeman alaisina. Ja ainakin kisojen hohdokkain materiaalinen komponentti, voittajille ojennettavat kulta-, hopea- ja pronssimitalit täyttävät luvatun kiertotalouden kestävyyskriteerin. Hyvissä ajoin laaditun suunnitelman mukaan Tokion kisojen mitalien metallit hankitaan hylätyistä matkapuhelimista ja muusta kuluttajaelektroniikan romusta.

Tokion kisojen järjestelykomitean, sekä Japanin hallituksen että Tokion poliittisten päättäjien, kuluttajaelektroniikan suuryrityksen sekä kierrätysyrittäjien kanssa on neuvoteltu mahdollisuuksista hankkia riittävästi kierrätysmetalleja olympialaisten ja paralympialaisten mitaleihin. Ja mahdollisuudet ovat ainakin teoriassa erinomaiset –  jos kerätys ja metallien ohjaus vain onnistuu.

Määrästä Tokion kunnianhimoinen tavoite ei ainakaan jää kiinni. Esimerkiksi Lontoon 2012 kesäkisojen mitaleihin käytettiin 9.6 kiloa kultaa, 1210 kiloa hopeaa sekä 700 kiloa pronssimitaleihin tarvittavaa kuparia. Tällaiset tai suuremmatkin jalometallimäärät saadaan japanilaisesta elektroniikkaromusta helposti. Japanissa hylätyssä kuluttajaelektroniikassa oli esimerkiksi vuonna 2014 romuksi menevää kultaa 143 kiloa, hopeaa 1566 kiloa ja kuparia 1112000 kiloa.

Kierrätys onkin Japanille tärkeää, sillä maan varsinaiset kaivannisvarannot ovat vaatimattoman pienet. Kuluttajaelektroniikan tuottajana sekä kuluttajana – ja myös poisheittäjänä – Japani on puolestaan maailman kärkimaita. Laskelmien mukaan japanilaisessa kuluttajaelektroniikassa on kiinni 16 prosenttia maailman kultareserveistä ja 22 prosenttia hopeareserveistä. Näin suurta jalometallireservien osuutta kokonaispotista ei ole millään valtiolla. Suurista teoreettisista reserveistä huolimatta Japanilla on vaikeuksia saada jalometallit hyötykäyttöön. Sitovista ja varsin tiukoista kierrätysnormeista huolimatta vain noin 15 prosenttia kuluttajaelektroniikan metalleista on viime vuosina saatu asianmukaiseen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Jatkossa kiertotaloutta on tehostettava – ja tässä olympialaisten antama julkisuuskuva ja ylpeilyn aihe on oiva keino (Nikkei Asian Review, 22.8.2016; http://asia.nikkei.com/Japan-Update/Tokyo-Olympic-medals-to-be-made-from-e-waste