Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , ,

Verkkoon kuolee jopa 10 000 haita vuodessa

kai kalaverkkoon tarttunutta haita vat kohdanneet varman kuoleman. Kuva: Seawatch.org, via thesurfchannel.com.

Kaksi kalaverkkoon tarttunutta haita ovat kohdanneet varman kuoleman. Kuva: Seawatch.org, via thesurfchannel.com.

Ympäristöjärjestö WWF Australian keskeinen suojelu- ja toimenpidekohde on Suuri valliriutta, yksi maailman seitsemästä luonnonihmeestä, jonka tilan jatkuva heikkeneminen on jo pitkään ollut yleismaailmallisena huolenaiheena. Suuren valliriutan korallien vaaleneminen ja korallieläinten kuolema, yhdessä ryöstökalastuksen, ruoppausten ja veden saastumisen kanssa vaarantavat maailman tärkeimpiin luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin aarreaittoihin lukeutuvan kohteen tulevaisuutta. Kalastuksessa on erityistä huolta kannettu haikalojen pyynnin nopeasta lisääntymisestä, minkä seurauksena eräät lajit – varsinkin vasarahait – ovat harvinaistuneet jopa uhanalaisuuden luokkaan. WWF Australia tarttuu ohjeiden ja vetoomusten lisäksi konkreettisiin toimiin ja tehostaa haiden suojelua yllättävältäkin kuulostavalla tavalla: Lunastamalla lisenssin tehokkaaseen hainpyyntiin.

WWF Australia hakee tuekseen myös joukkorahoitusta pystyäkseen rahoittamaan lisenssin 1.2 kilometriä pitkän, hainpyyntiin soveltuvan verkon käyttöoikeuteen. Järjestä jättää lisenssin antaman pyyntimahdollisuuden käyttämättä, ja koska lisenssejä on rajoitetusti – Queenslandin osavaltiossa yhteensä viisi kappaletta – verkon lisenssiä ei voi kaupallinen yrittäjä saada. Tosin kaikkien lisenssien mukaiset verkkopyynnit eivät ole jatkavasti käytössä, mutta hainpyynti on viime vuosina hälyttävästi lisääntynyt. Esimerkiksi viimeisimmän tilaston mukaan haiden pyynti lähes kaksinkertaistui vuodessa. Vuonna 2014 Valliriutalta pyydettiin haikaloja 222 tonnia, ja vuonna 2015 kokonaissaalis oli jo 402 tonnia.

Aikaisemman kokemuksen mukaan WWF Australian hankkiman lisenssin mahdollistaman, 1.2-kilometrisen pyyntiverkon saaliiksi joutui vuosina 1994–2003 keskimäärin noin 10 000 haikalaa, enimmillään noin 48 000 yksilöä vuodessa. Pitämällä pyyntiverkkoja poissa hainpyynnistä ympäristöjärjestö paitsi suojelee tuhansia haikaloja, toimenpide pelastaa monia muita merieläimiä kuten kilpikonnia, delfiinejä ja dugongeja, joita kuolee kalanpyydyksiin tuhansittain (WWF Australia, 13.7.2016; http://www.wwf.org.au/?17260/Whats-the-catch-Conservation-group-buys-commercial-shark-fishing-licence