Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , ,

Tapahtumapäivän siitepölypitoisuus selittää kohtausten ilmaantumista

Akuutit sydänkohtaukset ovat seinänuhan ja silmäoireiden ohella siitepölyaltistuksen aiheuttama terveydellinen riski, jonka merkitystä on ilmeisesti aliarvioitu, kanadalaistutkimus osoittaa. Eniten sydäninfarktin riski lisääntyy kevään ja alkukesän heinien kukinnan maksimin aikaan. Kuva: Kai Aulio.

Akuutit sydänkohtaukset ovat heinänuhan ja silmäoireiden ohella siitepölyaltistuksen aiheuttama terveydellinen riski, jonka merkitystä on ilmeisesti aliarvioitu, kanadalaistutkimus osoittaa. Eniten sydäninfarktin riski lisääntyy kevään ja alkukesän heinien ja lehtipuiden kukinnan maksimin aikaan. Kuva: Kai Aulio.

Siitepölyallergia on yleinen ja vaikea vitsaus, jonka vaikutuksista heinänuha monine vaikeuksineen sekä silmäoireet ovat tuttuja ja valitettavan yleisiä ja hankalasti hoidettavia. Siitepölyallergikolle altistuksen välttäminen on vaikeaa, usein mahdotonta.  Lääkityksen – nykyisin onneksi yhä parempien ja vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavien valmisteiden – sekä ennakoivan siedätyshoidon ansiosta vaivoja voidaan pitää kurissa aikaisempaa paremmin. Vaivojen, oireiden ja syyllisen yhteys on usein helppo todeta ja varmistaa. Heinänuhaa ja silmien tulehtumista vaarallisempaa, ja valitettavasti vähemmän tunnettua – on siitepölyaltistuksen ja sydänterveyden yhteys. Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa todettiin sairaalahoitoa edellyttävien sydänkohtauksien yleistyvän huomattavasti päivinä, jolloin hengitysilman siitepölyhiukkaspitoisuudet ovat suurimmillaan.

Valtiollisen Health Canada -organisaation ilmanlaadun ja terveyden yhteyksiä tutkivan ja käsittelevän yksikön (Air Health Effects Division) tutkijan Scott Weichenthalin johdolla American Journal of Epidemiology -tiedelehden huhtikuun 2016 numerossa julkaistussa selvityksessä analysoitiin sydänkohtauksen ja ilman siitepöly- ja sieni-itiöpitoisuuksien välisiä yhteyksiä. Koko aineistossa oli kaikkiaan 17 960 sydänkohtaustapausta, joiden potilaat hakeutuivat/joutuivat hoitoon ”siitepölykaudella” eli huhti- ja lokakuun välisenä akana vuosina 2004–2011. Kooltaan alle 2.5 mikrometrin pienhiukkasten kokonaismäärissä otettiin huomioon siitepölyhiukkasten ja sieni-itiöiden lisäksi muut vakaviksi ilmansaasteiksi tunnustetut hiukkaset kuten liikenteen ja energiatuotannon päästöistä tulevat hiukkaset. Tulosten tulkinnassa huomioitiin biologisten pienhiukkasten sekä tavanomaisten meteorologisten muuttujien kuten lämpötilan ja kosteuden ohella ilmansaasteista terveydelle haitallisimmat typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet.

Koko aineistossa (kaikki vuodet ja kaikki kuukaudet mukaan lukien) sydänkohtauksen riski oli 5.5 prosenttia tausta-arvoa suurempi päivinä, joiden ilman siitepölyhiukkasten pitoisuus kuului ylimpään kolmannekseen verrattuna koko aineiston alimman kolmanneksen vuorokausiin. Ero ylimmän ja alimman kolmanneksen välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä.

Ajallisesti hetkellinen alistus näyttää kanadalaistutkimuksen mukana olevan pitkäaikaista altistusta vaarallisempaa. Suurimmillaan sydänkohtauksen riskiä selitti kohtauksen ilmaantumispäivän hiukkaspitoisuus. Vakavin siitepölyhiukkasten vaikutus oli toukokuussa, jolloin sydänkohtausriskin lisäys oli 16 prosenttia sekä kesäkuussa, jolloin riskitason lisäys oli 10 prosenttia. Loppukevään ja alkukesän sydänkohtausriskin nousu ajoittuu ilmakehän siitepölyaltistuksessa vaikeiksi tunnettuihin ja tunnustettuihin lehtipuiden, etenkin koivun (toukokuu) sekä heinien (touko/kesäkuun vaihteesta alkaen).

Ilmassa on koko lumettoman kauden aikana myös runsaasti sieni-itiöitä, joiden pitoisuudet voivat olla selvästi siitepölyhiukkasten määriä suurempiakin. Kanadalaisessa aineistossa sieni-itiöiden määrällä ei havaittu yhteyttä sydänkohtauksien ilmaantumiseen (American Journal of Epidemiology 183(7), April 1, 2016; http://aje.oxfordjournals.org/content/183/7/613.abstract

Mainokset