Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , ,

Pakopaikka tarjoaa myös muita vesikerroksia paremmat ruoka-apajat

Nuoret ahvenet viihtyvät lähellä järven tai muun vesialtaan pohjaa, jossa pienikokoiset yksilöt ovat parhaiten turvassa suurilta saalistajilta, ja samalla näissä vesissä on paljon niiden omaan kasvun vaadittavaa ravintoa. Kuva: YouTube, The Fishing Doctors Adventures.

Nuoret ahvenet viihtyvät lähellä järven tai muun vesialtaan pohjaa, jossa pienikokoiset yksilöt ovat parhaiten turvassa suurilta saalistajilta, ja samalla näissä vesissä on paljon niiden omaan kasvun vaadittavaa ravintoa. Kuva: YouTube, The Fishing Doctors Adventures.

Luonnon peto-saalis -suhteissa syödyiksi voivat joutua myös periaatteessa saalistajiin kuuluvien lajien nuoret, pienikokoiset yksilöt. Petojen onkin pystyttävä kehityksensä alkuvaiheessa omaksumaan saaliseläimille tyypillisiä käyttäytymisstrategioita. Vesien eliöyhteisöissä esimerkiksi ahventen nuoret yksilöt ovat kelpo ravintoa muun muassa hauelle. Pikkuahvenille on kehittynyt tehokas käyttäytymisstrategia petojen välttelemiseen. Siirtyminen vähähappisiin vesiin tarjoaa pakopaikan, johon suurikoiset, paljon energiaa ja paljon happea elintoimintoihinsa tarvitsevat pedot eivät mielellään ui. Vähähappisia vesimassoja löytyy usein – ja lähes säännönmukaisesti rehevissä vesissä – läheltä pohjaa. Pakopaikkaa etsivien pikkukalojen onneksi samoista vähähappisista vesistä löytyy näille kaloille optimaalista ravintoa jopa enemmän kuin muista vesikerrostumista.

Tshekin tasavallan Tiedeakatemian Biologian keskuksen tutkijan Lukáš Vejříkin johdolla Freshwater Biology -tiedelehden kesäkuun 2016 numerossa julkaistussa tutkimuksessa seurattiin pohjatroolauksen sekä kaikuluotausten avulla pienikokoisten ahventen (Perca fluviatilis) yksilöiden lukumääriä vesialtaiden eri syvyyksissä, ja samalla mitattiin eri kerrosten veden lämpötilaa sekä happipitoisuutta. Aikaisempien tutkimuksien perusteella on oletettu nuorten ahventen hakeutuvan syvänteisiin veden viileämmän lämpötilan takia.

Uudessa tutkimuksessa Vejřík ja kumppanit osoittivat, että veden happipitoisuus on keskeinen syy pikkuahventen olinpaikkojen valintaan. Vähähappisena vettä pidettiin oloissa, joissa liuenneen hapen pitoisuus oli korkeintaan 3.5 milligrammaa litrassa.

Verrattaessa nuorten ahventen yksilömääriä järvien ja vesialtaiden eri syvyysvyöhykkeillä pikkuahvenia tavattiin säännönmukaisesti eniten vähähappisissa syvänteissä. Veden lämpötila ei selittänyt ahventen elinpaikkavalintaa yhtä hyvin kuin happipitoisuus.

Nuorille petokaloille – samoin kuin monille suurikokoisille planktoneläimille – tärkeimpiä saaliseläimiä ovat vesikirput (Daphnia), joita tshekkitutkijoiden analysoimissa vesistöissä oli eniten vähähappisissa vesimassoissa.  Syy näiden eläinplanktonin valtalajien elinpaikkavalintaan on sama kuin pikkuahvenilla: Syvänteissä ja vähähappisissa oloissa on suhteellisen vähän petoihin lukeutuvia planktoneläimiä, jotka ovat Daphnia-vesikirppujen tärkeimpiä saalistajia. Se, että samoilla pakopaikoilla on myös vesikirppuja syöviä ahvenia, on kirpuille pienempi paha kuin suurikoisten peto-planktonlajien kohtaaminen muissa vesikerrostumissa.

Petojen välttely oleskelemalla vähähappisissa oloissa on ahventen kasvulle myönteinen strategia, vähähappisuuden mahdollisesta elintoimintoja hidastavasta vaikutuksesta huolimatta. Ravintoanalyysit osoittivat, että vesikirppujen runsauden ansiosta ahventen ruoansulatuskanavassa oli vähähappisissa pohjavesissä enemmän sisältöä kuin muissa saman vesistön vesikerroksissa.

Pakoilu vähähappisissa, pohjan läheisissä vesissä auttaa nuoria ahvenia välttämään syödyksi tulemista, ja samalla pakopaikka tarjoaa erityisen hyvät ruoka-apajat omaan kasvuun (Freshwater Biology, June 2016; http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/fwb.12753/full

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Vastakuoriutuneiden ahventen kokoerot selittävät, miten osa alle 1-vuotiaista siirtyy kannibalismiin. Tiedebasaari 4.9.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/09/04

Tumma, humuspitoinen vesi vaikeuttaa ahventen ravinnonhankintaa enemmän kuin kilpailu särkien kanssa. Tiedebasaari 8.1.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/01/08

Mainokset