Avainsanat

, , , , , , , , , , , , ,

Useimmat työt eivät edellytä tutkintoa, eikä todistuksia usein edes kysytä

Brittitutkinnon suorittaneet juhlivat valmistujaispäivänään heittämällä symbolisesti lakin ilmaan, mutta moni varmaan miettii, onko vuosien varrella tullut heitetyksi ilmaan turhan paljon rahaakin. Kuva: iclipart.com.

Brittitutkinnon suorittaneet juhlivat valmistujaispäivänään heittämällä symbolisesti lakin ilmaan, mutta moni varmaan miettii, onko vuosien varrella tullut heitetyksi ilmaan turhan paljon rahaakin. Kuva: iclipart.com.

Britannian yliopistot yltävät vuosi vuodelta maailman korkeakoulujen tasomittauksissa aivan kärkeen, ja saarivaltakunta houkutteleekin jatkuvasti kymmeniä tuhansia opiskelijoita kaikkialta maailmasta. Brittiyliopistojen suosio on vankka, vaikka opinahjojen lukukausimaksut ovat korkeita. Tavanomainen lukuvuoden hinta on 9 000 puntaa eli noin 11 000 euroa, ja eliittiyliopistojen parhaissa tiedekunnissa lukukausimaksut ovat jopa neljä kertaa tätä korkeampiakin. Opiskelun kalleuden takia brittinuoret joutuvat pohtimaan, onko monen vuoden korkeakouluopiskelu hintansa väärti. Alemman eli kandidaatin tason tutkinnon (Bachelor of Art tai vastaava) suorittaminen on 3–4 vuoden urakka, joten opintoihin tarvitaan jopa kymmeniä tuhansia puntia/euroja. Apurahat toki helpottavat useimpien opiskelijoiden kustannustaakkaa, mutta tutkinnon jälkeisen työpaikan pakkataso ole välttämättä korkeiden odotusten mukainen. Korkeakouluvalmennukseen keskittyvä The Knowledge Academy -yritys selvitti, kuinka kannattaviksi brittiyliopistoissa tutkinnon suorittaminen lopulta pitivät pintojaan. Tulos on yllättävän murheellinen, jos ajatellaan pelkästään rahaa. Yliopisto-opintojen tuoma pääoma on toki paljon muutakin kuin ensimmäisen työpaikan palkka, mutta tilipussin paksuus on toki varsin ratkaiseva ainakin nuorille vastavalmistuneille.

Peräti kaksi kolmasosaa (tarkalleen 64 prosenttia) kahdentuhannen haastatellun tutkinnon suorittaneen joukosta oli sitä mieltä, ettei yliopisto-opiskeluun satsattu raha ollenkaan vastannut opintojen jälkeen saadun työpaikan edellytyksiä.

Haastatelluista yli kolmasosa (36 prosenttia) katsoi, ettei heidän suorittamansa tutkinto mitenkään vastaa ensimmäisen työpaikan edellyttämää koulutusta. Ja kaksi kolmasosa (67 prosenttia) oli sitä mieltä, että tämän tai vastaavan työpaikan olisi saanut ilman mitään tutkintoakin.

Onnistuneesti tutkintoon päätyneen yliopisto-opiskelun mielekkyyttä voi ehkä epäillä ainakin Britannian työmarkkinoilla, sillä työnantajat eivät tunnut olevan erityisen kiinnostuneita muodollisista pätevyyksiä. Noin 60 prosenttia haastattelututkimukseen vastanneista, tutkinnon suorittaneista ja ensimmäisen työpaikkansa saaneista kertoi, ettei heiltä missään vaiheessa vaadittu tai edellytetty tutkintotodistuksen esittämistä.

Britannian yliopisto-opiskelun kustannus/hyötysuhteesta selvitys antoi kiintoisan loppupäätelmän. Kandidaatintutkinnon suorittaneilla oli valmistuttuaan keskimäärin 13 292 puntaa (yli 15 500 euroa) opintolainaa. Yhteensä 12 miljoonan opiskelijan tutkintoihinsa – joita ei olisi tarvittu työpaikan saamisen  –  käyttämä rahasumma kohoaa saarivaltakunnan Tilastokeskuksen (The Office for National Statistics) laskelmien mukaan 65 miljardiin puntaan (noin 82 miljardiin euroon). Loppupäätelmänä selvityksessä todettiin, että noin puolet (49 prosenttia) oli sitä mieltä, että tutkinto helotti työpaikan saantia, kun 51 prosenttia ei osannut arvioida opintojen vaikutusta tai piti tutkintotodistuksen omistamista yhdentekevänä työmarkkinoita ajatellen (The Independent, 31.3.2016).

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Britannian yliopistojen opiskelijoilla yllättävän heikko luottamus tutkinnon suorittamisen hyödyistä. Tiedebasaari 17.8.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/08/17

Britannian korkeakoulujen lukukausimaksut ajavat nuoria hakeutumaan opiskelemaan ulkomaille. Tiedebasaari 22.5.2014; https://tiedebasaari.wordpress.com/2014/05/22

Akateemisesti koulutettujen alkupalkat jyrkässä alamäessä Britanniassa. Tiedebasaari 17.5.2014; https://tiedebasaari.wordpress.com/2014/05/17

Mainokset