Avainsanat

, , , , , , , , ,

Leijonanosa luontoa rasittavasta ja vaikeasti hyötykäytettävästä roskaantumista koostuu muoveista, joiden hajoaminen on erittäin hidasta. Kuva: iclipart.com.

Leijonanosa luontoa   rasittavasta ja vaikeasti hyötykäytettävästä roskaantumisesta koostuu   muoveista, joiden hajoaminen on erittäin hidasta. Kuva: iclipart.com.

Erilaisten, hyvin hitaasti hajoavien tai täysin hajoamattomien muovien kertyminen luontoon on elinympäristömme vakavimpia uhkia. Muoviroskien vaarat kaikelle eliökunnalle – myös ihmiselle – on parhaiten tunnistettu merissä, mutta hitaasti hajoavien jätteiden ongelma on läsnä jo kaikkialla. Yksi suurimmista muoviroskaantumisen aiheuttajista on PET-muovisten pullojen ja pakkauksien kertyminen luontoon. Monet muovit hajoavat fysikaalis-kemiallisesti pitkien aikojen kuluessa, mutta aktiivinen biologinen hajotus on vähäistä ja harvinaista. Japanilaistutkijat ovat kuitenkin löytäneet mikrobin, joka näyttää pystyvän hajottamaan tehokkaasti PET-muovia.

Kioton Teknologisen instituutin tutkijan Kohei Odan johdolla Science-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitetaan, miten Ideonella sakaiensis -bakteeri käyttää elintoimintojensa energian ja hiiliraaka-aineen lähteenä polyeteenitereftalaattia (PET). Muovia hajottavan bakteerin jäljille kiotolaistutkijat pääsivät analysoimalla luonnosta kerättyjen PET-muovijätteiden pinnoilla olevia mikrobeja.

Seuraavana tavoitteena on eristää muovia hajottava bakteri, jota voitaisiin ehkä käyttää sellaisenaan muovijätteiden hajotustyössä, tai vaihtoehtoisesti voidaan eristää tutkimuksessa löydetyn, aikaisemmin tuntemattoman Ideonella 201F6 –bakteerikannan tuottamat, muoviainesten hajotuksesta vastaavat kaksi entsyymiä keinotekoisen ja valvotun hydrolyysi-hajotusprosessin työntekijöiksi (Science, 11.3.2016; http://science.sciencemag.org/content/351/6278/1196

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Mikrobit hajottavat merien muovijätteitä. Tiedebasaari 20.6.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/06/20