Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , ,

Kanta on yli viisinkertaistunut 40 vuodessa

Harmaakarhu on meikäläistä ruskeakarhua suurempi ja voimakkaampi. Kuva: Yellowstonecountry.com

Harmaakarhu on meikäläistä ruskeakarhua suurempi ja voimakkaampi. Kuva: Yellowstonecountry.com

Maailman kuuluisimpiin lukeutuvan luonnonsuojelualueen, Yellowstonen kansallispuiston parhaita vetonauloja ja kuuluisimpia asukkaita ovat harmaakarhut (Ursus arctos horribilis), joiden määrä romahti paikallisen häviämisen partaalle metsästyksen ja vainon seurauksena 1900-luvulla. Suojelun ansiosta harmaakarhujen kanta on voimistunut vuoden 1975 tasolta eli 136 yksilöstä nykyiseen, yli 700 suurpedon populaatioon. Karhukannan vahvistuttua paineet lajin täydellisen suojelun lakkauttamisesta ja rajoitetusta metsästysoikeudesta ovat voimistuneet viime vuosina. Näihin vaatimuksiin Yhdysvaltain liitovaltion yli riistanhoidon viranomainen US Fish and Wildlife Service (FWS) on vastannut myönteisesti, ja harmaakarhujen suojelustatuksesta ollaan poistamassa Yellowstonessa.

Yellowstonen sijaintiosavaltioiden – Idahon, Montanan ja Wyomingin – viranomaiset ovat esittäneet liittohallituksen päätöksentekijöille harmaakarhukannan karsimista ja metsästysoikeuksien myöntämistä. Metsästyksellä katsotaan olevan huomattava turismia lisäävä vaikutus. Petokannan nopea lisääntyminen katsotaan pysyväksi, joten tarkoin määriteltyihin kaatolupiin perustuvalla metsästyksellä ei olisi vaikutusta lajin tulevaisuuden menestymismahdollisuuksiin Yellowstonessa. Metsästystä perustellaan myös taloudellisilla vahingoilla, joita harmaakarhut aiheuttavat alueen karjatilallisille.

Rauhoituksesta ja mahdollisista metsästysmahdollisuuksista päättävän FWS:n johtaja Dan Ashe luonnehti harmaakarhun toipumista historialliseksi menestystarinaksi Yhdysvaltain luonnonsuojelulain (Endangered Species Act) toteutuksessa ja totesi suojelustatuksen purkamisen olevan mahdollista vain, jos tutkimukset vahvistavat kannan karsimisen olevan ekologisesti ja lajin tulevaisuudelle kestävää. Tätä nykyä harmaakarhuja saa ampua vain yksittäisillä erityisluvilla tapauksissa, joissa pedot ovat vaaraksi ihmisille.

Luonnonsuojelujärjestöt ja monet riistabiologit ovat vastustaneet ajatusta harmaakarhujen metsästyksestä, viime vuosikymmenien kannankasvusta huolimatta. Arvostelijat muistuttavat Yellowstonen harmaakarhupopulaation olevan vain pieni jäännös lajin aikaisemmasta, koko Pohjois-Amerikan mantereen länsiosan kattaneesta levinneisyysalueesta. Vaikka Yellowstonen harmaakarhujen kokonaismäärä on lisääntynyt vahvan tuntuiseksi, nämä noin 700 petoa asuttavat 22 500 neliömailin (noin 60 000 neliökilometrin) kokoista aluetta.

Aikaisemmin, ennen eurooppalaisten tuloa, harmaakarhujen levinneisyysalue ulottui Meksikosta Alaskaan, ja tuon aikakauden karhukannan kooksi on arvioitu noin 50 000 yksilöä. Tätä nykyä harmaakarhuja on luonnossa kaikkiaan noin 1 500 yksilöä, joiden jakautuminen on hyvin epätasaista ja harvaa jakautuen peräti 48 osavaltion alueille (The Guardian, 3.3.2016).