Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Tappojen määrän kasvu tasaantunut mutta tahti on yhä hälyttävä

Sarvikuonojen salametsästystä ylläpitää kysyntä etenkin Kiinassa ja Kaakkois-Aasian maissa – ja tietysti laittoman sarviaineksen korkea hinta, jopa yli 60 000 euroa kilolta.

Sarvikuonojen salametsästystä ylläpitää kysyntä etenkin Kiinassa ja Kaakkois-Aasian maissa – ja tietysti laittoman sarviaineksen korkea hinta, jopa yli 60 000 euroa kilolta. Kuva: Deutsche Welle, dw.de.

Uhanalaiseksi luokiteltujen, yhä harvinaisemmiksi käyvien sarvikuonojen salametsästys jatkuu tehostuneesta valvonnasta ja koventuneista rangaistuksista huolimatta. Maailman sarvikuonoista noin 80 prosenttia elää Etelä-Afrikan tasavallan alueella, jossa myös salametsästys on laajinta. Vuoden 2015 aikana viranomaisten tietoon tuli 1 175 salametsästäjien tappamaa sarvikuonoa. Määrä on jonkin verran pienempi kuin vuotta aikaisemmin (2014 rekisteröitiin ennätysmäärä, 1 215 salakaatoa). Valtaosa, 826 sarvikuonoa, tapettiin maailmankuulussa Krugerin kansallispuistossa.

Salametsästystä ylläpitää sarvikuonon sarvien jatkuva kysyntä etenkin Kaakkois-Aasian maissa, joissa jauhetun sarven uskotaan antavan terveyttä ja sukupuolisia kykyjä parantavia voimia. Laittomaan metsästykseen kannustaa sarvikuonon sarven korkea hinta pimeillä markkinoilla. Ihmisen kynsien rakennusaineena tutusta keratiinista maksetaan sarvikuonon sarven muodossa jopa yli 60 000 euroa kilolta.

Uusimmat tiedot 21.1.2016 julkistanut Etelä-Afrikan ympäristöministeri Edna Molewa iloitsi salametsästyksen kasvun taittumisesta, mutta tilanne on edelleen hälyttävä. Etelä-Afrikan tasavallassa valvonta on tehostunut, mikä on siirtänyt salametsästystä naapurimaihin. Zimbabwen, Namibian ja Mosambikin sarvikuonokantojen verotus mukaan lukien vuosi 2015 on salametsästyksen kannalta historian murheellisin koko eteläisessä Afrikassa. Monet automaattiasein varustautuneet rikollisryhmät operoivat Mosambikin puolelta, josta on lyhyt matka Etelä-Afrikan Krugerin kansallispuistoon, sarvikuonojen pääasialliselle elinalueelle.

Tehostuneen valvonnan ansiosta yhä useampi laittomaan metsästykseen osallistuva jää kiinni ja saa rangaistuksen. Vuonna 2015 Etelä-Afrikan viranomaiset saivat verekseltään kiinni 317 salametsästäjää, kun vuotta aikaisemmin konnia saatiin kiinni 258.

Kansallisen kaupan salliminen vaikeuttaa valvontaa

Sarvikuonojen salametsästys ja sarvikauppa ovat ajankohtainen poliittinenkin kysymys Etelä-Afrikassa, jossa valvotusti sarvikuonoja tarhaavat yrittäjät vaativat sarvikaupan kansallista vapauttamaista. Sarvikuonojen sekä niiden sarvien kansainvälinen kauppa on ollut laitonta jo vuosikymmeniä lähes kaikkien valtioiden allekirjoittaman, uhanalaisten lajien kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen nojalla. Mutta kansallinen sarvikauppa on sallittua Etelä-Afrikassa, kun tuomioistuin kumosi myyntikiellon marraskuussa 2015. Maan hallitus valitti tuomiosta, mutta tammikuussa 2016 oikeus piti voimassa edellisen päätöksen. Hallitus valittaa vielä Korkeimpaan oikeuteen.

Etelä-Afrikassa sarvikuonon sarville ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan kysyntää, joten kaupan vapauttaminen johtaa väistämättä kansainvälisen salakaupan yleistymiseen – ja laillisen sarviaineksen mukaantulo markkinoille vaikeuttaa salakaadoilla hankittujen sarvien tunnistamista ja jäljittämistä (BBC News, 21.1.2016; http://www.bbc.com/news/world-africa-35372924

Mainokset