Avainsanat

, , , , , , , , , ,

Tätä nykyä merin kulkeutuu muovia 8 miljoonaa tonnia vuodessa eli rekkakuormallinen minuutissa

Rannoille ajautuvat roskat ovat vain osa – vaikkakin näkyvin osa – muovien aiheuttamaa merten saastumista. Kuva: Eric de Castro, Reuters; Filippiinit, Manilla Bay 2013.

Rannoille ajautuvat roskat ovat vain osa – vaikkakin näkyvin osa – muovien aiheuttamaa merten saastumista. Kuva: Eric de Castro, Reuters; Filippiinit, Manilla Bay 2013.

Vesien pilaantumisen näkyvin ja pitkällä aikavälillä arvioituna ehkä vaarallisinkin muoto on hyvin hitaasti hajoavien muovien aiheuttama roskaantuminen. Paikallisista maisemaa rumentavista ja mahdollisesti kalanpyydyksiä likaavista muoveista aina Tyynen valtameren massiiviseen, yli 100 tonnia roskia sisältävään muovilauttaan nämä hitaasti hajoavat tai täysin hajoamattomat roskat muodostavat yhä pahemman uhan niin luonnonvaraisten eliöiden kuin ihmisenkin terveydelle ja hyvinvoinnille. Mekaanisen haitan lisäksi – ja pitkällä aikavälillä tätä vakavamman – haitat muoviroskat aiheuttavat pilkkoutuessaan mikroskooppisen pieniksi, eliöihin tunkeutuviksi ja rikastuviksi partikkeleiksi. Lähes kaikista kaupallisesti hyödynnettävistä kalalajeista, useista vesilinnuista sekä selkärangattomista elämistä on löydetty huomattavia määriä muovihiukkasia, joiden terveydellisiä vaikutuksia itse kalojen, sen enempää kuin kalaa syövien ihmisten tai eläinten terveyteen ei tunneta. Mutta varmaa on, että muovien kertyminen on haitallista.

Pääosin mantereilta meriin kulkeutuvien muoviroskien määrät lisääntyvät hälyttävän nopeasti. Uusin ja luotettavin maailmanlaajuinen arvio muoviroskien määristä esitetään Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) 19.1.2016 julkaisemassa The New Plastics Economy: Rethinking the future of plastics -raportissa, jonka mukaan maailman merissä on nyt noin 165 miljoonaa tonnia muoviroskia. Ja jos roskaantumista ei saada kuriin, jo vuosikymmenen kuluttua, vuonna 2015 merissä on yksi kilo muovia kolmea kalakiloa kohti. Jo tämän pitäisi huolestuttaa, mutta noin 35 vuodessa tilanne muuttuu yhä dramaattisemmaksi. Vuoteen 2050 mennessä maailman merissä on painon mukaan laskettuna muovia enemmän kuin kalaa!

Ympäristövaikutukset ovat vain osa muoviteollisuuden kokonaistaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia arvioivaa raporttia, mutta jo pelkät taloudelliset syyt puoltavat perusteellista muutosta muovien kulutukseemme. Tätä nykyä muovipakkauksista vain 14 prosenttia päätyy käytön jälkeen asianmukaiseen materiaaliseen kierrätykseen. Taloudelliset menetykset ovat jopa materiaalisia hävikkejä suuremmat. Raportin mukaan 95 prosenttia muovipakkausten taloudellisesta arvosta menetetään vuosittain, mikä merkitsee yhteensä 73–110 miljardin euron (80–120 miljardin dollarin) vuosittaisia tappioita – ja näiden menetysten päälle tulevat mittaamattomat ympäristö- ja terveyshaitat.

Ympäristöhaittojen arvoksi lasketaan ainakin 12 miljardia euroa vuodessa, ja kalastuselinkeinolle suoraan aiheutetut haitat nousevat miljardeihin euroihin. Muoviroskien siivoaminen eurooppalaisilta rannoilta maksaa nykyarvion mukaan sekin satoja miljoonia euroja joka vuosi.

Meriin päätyvän muovin kertymisen suuruusluokkaa osoittaa raportin toteamus, jonka mukaan tätä nykyä mantereilta meriin kulkeutuu vuosittain kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. Määrä vastaa yhden jätteenkeräyskuorma-auton lastillista mantereilta meriin vuoden jokaisena minuuttina. Ja jos muovien käyttö ja hylkääminen jatkuvat nykytahtiin, vuonna 2050 muoveja kulkeutuu meriin tahtiin neljä jäterekallista minuutissa.

World Economic Forum: The New Plastics Economy: Rethinking the future of plastics -raportti löytyy internetosoitteesta: http://www.weforum.org/reports/the-new-plastics-economy-rethinking-the-future-of-plastics

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Välimeressä kelluu 62 miljoonaa roskaa. Tiedebasaari 28.8.2014; https://tiedebasaari.wordpress.com/2014/08/28

Merien kalat syövät tahtomattaan vaarallisen paljon muoviroskia. Tiedebasaari 24.2.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/02/24

Merien muoviroskat oletettuakin vaarallisempia vesieläimille. Tiedebasaari 24.8.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/08/24

Merilinnut joutuvat yhä useammin muoviroskien uhreiksi. Tiedebasaari 5.7.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/07/05

Joka kymmenes merikala on syönyt muoviroskia. Tiedebasaari 2.7.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/07/02

Mikrobit hajottavat merien muovijätteitä. Tiedebasaari 20.6.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/06/20