Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , ,

Fossiiliset polttoaineet 80 miljardia, Vihreä ilmastorahasto 2 miljardia

Kivihiili on edullinen ja saatavuudeltaan lähes loppumaton polttoaine, mutta valitettavasti hiilen ja muiden fossiilisten energianlähteiden käytöstä tulisi luopua mahdollisimman nopeasti maapallon pelastamiseksi ilmastonmuutoksen katastrofaalisilta seurauksilta. Kuvalähde: Wikimedia.

Kivihiili on edullinen ja saatavuudeltaan lähes loppumaton polttoaine, mutta valitettavasti hiilen ja muiden fossiilisten energianlähteiden käytöstä tulisi luopua mahdollisimman nopeasti maapallon pelastamiseksi ilmastonmuutoksen katastrofaalisilta seurauksilta. Kuvalähde: Wikimedia.

Pariisiin 30.11. – 11.12.2015 kokoontuneilla 195 valtion korkeilla edustajilla on suuri vastuu koko maapallon tulevaisuudesta: Kokouksessa on saatava aikaan sitova sopimus, jolla maapallon lämpeneminen – pääosin ihmisen aiheuttama – saadaan kuriin. Ennakkoon YK-johtoisen maailmanlaajuista ilmastonmuutosta hillitsemään pyrkivän COP 21-kokouksen pelättiin tavoittelevan mahdottomia, kun konkreettisia toimia planeettamme lämpötilan nousun rajoittamisesta korkeintaan kahteen celsiusasteeseen (verrattuna esiteolliseen aikaan) ei saatu juuri miltään suunnalta. Mutta kokouksen aikana etenkin suurimpien energiakäyttäjien – ja samalla suurimpien ilmastokuormittajien kuten Yhdysvaltain, Kiinan ja Intian – johtajat ovat luvanneet maidensa sitoutuvan hyvinkin tiukoihin hiilidioksidin ja muiden ilmastoa lämmittävien niin kutsuttujen kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin.

Lupaukset ovat kuitenkin vasta lupauksia, joiden täytäntöönpano vaatii paitsi poliittista voimaa myös jättimäisen suuria taloudellisia panostuksia. Rikkaimpien teollisuusmaiden – joiden harteille suurin taakka ilmastosopimuksen onnistumisesta väistämättä lankeaa – menneet ja nykypäivän toimet eivät ole erityisen rohkaisevia. Uusimman selvityksen mukaan kahdeksan johtavan teollisuusmaan vuotuinen taloudellinen tuki fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, öljy, kaasu) tuottajille, jalostajille ja käyttäjille on 40 kertaa suurempaa kuin näiden maiden antama apu kehittyvien maiden ilmastorahastolle.

Rahasto, jonka varojen turvin kehittyvien maiden tulisi selviytyä ilmastomuutoksen haitoista sekä kehittää omia energiaratkaisujaan ilmastoneutraaleihin, uusiutuviin lähteisiin perustuviksi. YK-johtoisen prosessin taloudelliseksi selkärangaksi perustettu Green Climate Fund (Vihreä ilmastorahasto) vahvistettiin vuosien valmistelun jälkeen vuonna 2010. Rahaston perustaminen oli rohkaiseva askel, jossa rikkaat valtiot lupautuivat antamaan rahastoon vuosittain 100 miljardia dollaria (noin 110 miljardia euroa) vuoteen 2020 mennessä. Toistaiseksi rahaston pääomaan on saatu vain rippeitä luvatuista – ja ehdottomasti tarvittavista – summista.

Pariisin ilmastokokouksen kansainvälisille edustajille ja päättäjille esitellyssä riippumattoman, Yhdysvalloissa päämajaansa pitävän Oil Change International -järjestön selvityksessä osoitetaan, että kahdeksan johtavan teollisuusmaan (Australia, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa, Yhdysvallat) vuotuinen, yhteenlaskettu tuki fossiilisten polttoaineiden käyttäjille on 80 miljardia dollaria. Vihreälle ilmastorahastolle näiden maiden yhteenlaskettu tuki on vain kaksi miljardia dollaria (Uutistoimisto Reuters, 3.12.2015).