Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , ,

Kesytetyltä hevoselta saadut geenit heikentävät villihevosten elinvoimaa

Neljäsosa jäljellä olevista aasianvillihevosista elää Kiinan ja Mongolian erityissuojelualueilla.

Neljäsosa jäljellä olevista aasianvillihevosista elää Kiinan ja Mongolian erityissuojelualueilla.

Villien, aikanaan jo sukupuuton partaalle harvinaistuneiden villihevosten, przewalskinhevosten (Equus ferus ssp. przewalskii = Equus caballus przewalskii) jäljellä olevasta parintuhannen yksilön (viimeisimmän tarkan laskennan mukaan yksilömäärä oli 2 109) kokonaiskannasta noin neljäsosa elää Mongolian ja Kiinan alueille perustetuilla erityisalueilla. Przewalskinhevonen – joka tunnetaan myös nimillä aasianvillihevonen sekä mongolianvillihevonen – on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi kannan pienuuden takia. Suojelualueilla nyt elävät villihevoset polveutuvat luonnosta kiinni otetuista 12 prezewalskinhevosen laumasta.

Luonnossa vapaina olevia villihevosia varjellaan paitsi metsästykseltä myös kanssakäymiseltä kesytettyjen hevosten (Equus caballus) kanssa.  Erityisalueiden perustaminen pitää yllä villihevisten geneettistä puhtautta, joka on jo nykyisin pahoin vaarantunut kesytetyn hevosten kanssa tapahtuneiden risteytymisten seurauksena. Aasialaisilla erityisalueilla hyvin menestyvien przewalskinhevosten geneettistä tilaa on selvitetty paitsi nykyisin elävistä eläimistä myös eri ikäisistä museonäytteistä tehtyjen geenianalyysien avulla.

Kööpenhaminan yliopiston Luonnonhistoriallisen museon tutkijan Ludovic Orlandon johdolla Current Biology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 24.9.2015 julkaistun tutkimuksen mukaan hevoslajit eriytyvät noin 45 000 vuotta sitten. Nykykäsityksen mukaan ihmisen hoivissa oleva hevonen kesytettiin noin 5 500 vuotta sitten Kiinassa ja Mongoliassa. Sittemmin kesytetyn hevosen ja villihevosten välillä on tapahtunut toistuvaa risteytymistä, joten yksikään nykyisin elävä przewalskinhevonen ei ole sataprosenttisesti villihevonen.

Risteytyminen kesyhevosen kanssa on heikentänyt przewalskinhevosen perimää ja siten lajin elinvoimaisuutta. Nykyaikaan saakka selviytyneillä przewalskinhevosilla on ”epänormaalin paljon” sydän- ja verisuonitauteja sekä erilaisia lisääntymisterveyden ja aineenvaihdunnan häiriöitä.

Tätä nykyä elossa olevien przewalskinhevosten perintötekijöistä (DNA:sta) vähintään 25 prosenttia on peräisin kesyhevosilta, ja tämän vieraan perintöaineksen katsotaan heikentävän villihevosten biologista elinkykyä. Suljetuilla ja rajatuilla alueilla elävien przewalskinhevosten vitaliteetti on heikentynyt – ja valitettavasti heikentynee jatkossakin – suhteellisen pienten populaatioiden sisäsiittoisuuden sekä kesyhevosen kanssa tapahtuvien risteytymisten seurauksena. Risteytymisten takia villihevoset eivät ole yhtä hyvin sopeutuneita itsenäiseen, vaihtelevissa luonnonoloissa asumiseen kuin aidot villihevoset olisivat, tutkijat päättelevät (http://www.cell.com/current-biology/abstract/S0960-9822(15)01003-9

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Tarhaoloissa syntyneitä przewalskinhevosia vapautetaan luontoon Kiinassa. Tiedebasaari 23.6.2013; http://www.tiedebasaari.wordpress.com/2013/06/23

Hevosten lajiutuminen tapahtui paljon oletettua aikaisemmin. Tiedebasaari 15.9.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/09/15

Mainokset