Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Länsi-Ghanan sademetsät luetaan yhdeksi maapallon tärkeimmistä biodiversiteettikeskuksista, mutta tätä nykyä laittomat hakkuut tuhoavat näitä arvoja hälyttävän nopeasti.

Länsi-Ghanan sademetsät luetaan yhdeksi maapallon  biodiversiteetin keskuksista, mutta tätä nykyä laittomat hakkuut tuhoavat  luontoarvoja hälyttävän nopeasti.

Yli puolet maapallolla tavattavista eliölajeista elää trooppisissa sademetsissä, joiden säilyminen on edellytys paitsi luonnon monimuotoisuudelle myös planeettamme ilmaston vakaudelle. Valitettavasti ihmisen toimet tuhoavat näitä biologisia aarreaittoja hälyttävällä nopeudella, vaikka esimerkiksi Etelä-Amerikan Amazonasin sademetsäalueella – etenkin Brasiliassa – on valvonnan, valistuksen sekä taloudellisten kannustimien avulla saatu pahimpia laittomuuksia metsien hävityksessä kuriin. Monissa muissa sademetsissä, etenkin köyhimmissä kehittyvissä maissa Afrikassa ja Aasiassa, laittomat hakkuut jatkuvat ja jopa lisääntyvät – luonnolle tuhoisin seurauksin.

Metsänhakkuiden biologisista vaikutuksista tiedetään aiheen merkitykseen nähden hälyttävän vähän. Tietoa on oikeastaan vain puulajien, etenkin ihmisen taloudelle arvokkaimpien lajien kohtaloista. Mutta puuston hävityksessä menetetään suuri osa myös muusta eliöstöstä. Länsi-Afrikassa todettiin laittomien sademetsähakkuiden tuhonneen yli puolet alueen alkuperäisistä linnuista. Ja jos linnut ovat menettäneet elinmahdollisuutensa, sama kohtalo on varmaankin useimmilla muillakin, toistaiseksi tutkimattomilla eliöryhmillä.

Yhdysvaltalaisen Drexell-yliopiston tutkijan Nicole Arcillan johdolla Biological Conservation -tiedelehden elokuun 2015 numerossa julkaistussa selvityksessä ja seurannassa kartoitettiin lintulajisto yhdellä maapallon monimuotoisimmalla alueella, läntisessä Afrikassa sijaitsevassa Ghanassa. Tämän sademetsäekosysteemin katsotaan olevan yksi maapallon 25 tärkeimmästä biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden keskuksesta, niin kutsutuista hot spot-kohteista.

Drexell-tutkijoiden selvitysten mukaan näissä ghanalaisissa sademetsissä elävien lintujen yksilö- ja lajimäärät ovat pudonneet alle puoleen viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Yksittäisistä lajeista vakavimmin kärsineiden lajien määrät ovat pudonneet vain yhteen kymmenesosaan alkuperäiseltä tasoltaan. Puolentoista vuosikymmenen seurannan aikana lintulajiston ei havaittu ehtineen tai pystyneen toipumaan hakkuiden päättymisen jälkeen. Pysyvän taantuman syyksi tutkijat tulkitsevat sen, että aikaisempien, osin laillistenkin hakkuiden jälkeen samoilla seuduilla on jatkettu laittomia hakkuita, jotka estävät luonnon uusiutumista.

Pääsyy linnuston – ja varmasti muunkin alkuperäisen luonnon – menetyksiin ovat laittomat metsänhakkuut. Ghanan sademetsien hakkuut ovat lisääntyneet 600 prosentilla vuosien 1995 ja 2010 välillä. Vastaavaa metsänhävitystä tapahtuu varmasti myös muissa kehittyvissä, heikosti valvotuissa ja köyhissä valtioissa. Kansainvälisissä selvityksissä on todettu, että köyhimmissä kehittyvissä maissa 50–90 prosenttia kaikista metsänhakkuista ovat laittomia ja siten kaiken virallisen valvonnan ja tilastoinnin ulkopuolella. Uusimpien selvitysten mukaan Ghanan sademetsien hakkuista 80 prosenttia ovat laittomia (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320715000658