Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , ,

Brasiliassa on tätä nykyä noin 3.5 miljoonaa hehtaaria tavanomaista eukalyptuspuuta tuottavia puuplantaaseja.

Brasiliassa on tätä nykyä noin 3.5 miljoonaa hehtaaria tavanomaista eukalyptuspuuta tuottavia puuplantaaseja.(Kuvalähde, Photo credit: World Rainforest Movement).

Brasilian metsävarat ovat jatkuvasti maailmanlaajuisen kiinnostuksen kohteena, ovathan Amazonian luonnonvarat sekä biologiselta monimuotoisuudeltaan että ilmastovaikutuksiltaan ainutlaatuisia ja korvaamattomia. Sademetsien hakkuiden – ja hävityksen – seuranta koskettaa paitsi brasilialaisia myös koko ihmiskuntaa. Yksi Brasilian metsävarojen käytön kiistakohteista on luonnonvaraisten metsien ohella yhä laajemmaksi levinnyt vieraiden puulajien teollinen kasvatus.

Istutusmetsien ”puupelloilla” kasvatettavista lajeista yleisin ja runsastuottoisin on alun perin australialainen eukalyptus, jota viljellään eri puolilla maailmaa trooppisella ja lämpimällä ilmastovyöhykkeellä noin 20 miljoonalla hehtaarilla. Brasiliassa näistä viljelyksistä on 3.5 miljoonaa hehtaaria. Teollisessa puunkasvatuksessa otetiin uusi ja tärkeä askel, kun Brasilian viranomaiset 10.4.2015 hyväksyivät geenimuunnellun, aikaisempia puita nopeakasvuisemman eukalyptuksen laajamittaisen, teollisen kasvatuksen käynnistämisen (Nature, 16.4.2015).

Uusi geenimuuntelun keinoin jalostettu eukalyptus on israelilaisen, alun erin Hebrew-yliopiston perustaman FuturaGene -yrityksen kehittämä. Tätä nykyä yrityksen omistaa eteläamerikkalainen puunjalostusyritys.

GM-eukalyptus tuottaa puuainesta sekä nopeammin että enemmän kuin tavanomaiset eukalyptukset. Korjuumittaan gm-eukalyptus kasvaa 5.5 vuodessa tavanomaisen puun 7 vuoden sijasta. Pinta-alaa kohti laskettuna gm-eukalyptus tuottaa puuainesta 15–20 prosenttia enemmän.

GM-eukalyptukseen on lisätty Suomenkin luonnossa yleisen rikkakasvin, ristikukkaiskasvien heimoon kuuluvan lituruohon (Arabidopsis thaliana) geeni, jonka koodaama proteiini saa kasvin soluseinät kasvamaan nopeasti ja tavanomaista paksummiksi. Näin koko kasvin solukko- ja biomassamäärä kasvaa selvästi normaalia suuremmaksi.

GM-eukalyptuksen kasvatuksen puolustajat – erityisesti tietysti teollisuus – korostavat uuden muodon monia etuja: Suurempi tuotanto on paitsi taloudellisesti edullisempaa myös ilmastovaikutuksiltaan myönteistä. Suurempi biomassa sitoo tavanomaista enemmän (gm-puun kehittäjien mukaan 12 % enemmän) ilmakehän hiilidioksidia, hidastaen siten ilmakehän lämpenemiskehitystä.

Etuja sanotaan koituvan myös luonnontilaiselle metsäalueelle, koska sama teollisuuden raaka-ainemäärä saadaan entistä pienemmältä kasvatusalalta. Näin puuplantaaseja ei tarvita yhtä paljon kuin tavanomaista eukalyptusta kasvatettaessa, ja niin luonnontilaisten metsien hakkuita ei tarvita, tai osa nykyisten puuviljelysten alasta voitaisiin ainakin teoriassa jättää luonnonvaraisen metsän kasvualustaksi. Geenimuunneltujen kasvien ekologisena riskinä pidetään – ja aivan oikeutetusti – uuden keinotekoisen ominaisuuden leviämistä luonnonvaraisiin lajeihin, joiden ominaisuuksia vieraat geenit voivat vahingoittaa. Australialaisella eukalyptuksella ei ole Etelä-Amerikassa lähisukulaisia, joihin gm-puiden siitepöly voisi vaikuttaa.

Geenimuunneltujen eliöiden käyttöä vastustavat kansalais- ja kuluttajajärjestöt niin Brasiliassa kuin kansainvälisestikin tahtoisivat kieltää gm-eukalyptuksen kasvattamisen. Vastustajat muistuttavat, että uusi puulajike vaatii tavanomaista enemmän vettä (josta on Brasiliassa aika ajoin vakava pula) sekä ravinteita. GM-puiden kasvatus köyhdyttää maaperää, tai viljelyksiä on lannoitettava voimakkaasti, ja maatilataloudesta tutut keinolannoitteiden lisäykset tuovat yleensä mukanaan vesistö- ja muita ympäristöongelmia.

FuturaGene -yrityksen esittämän yhteenvedon mukaan geenimuunnellun eukalyptuksen kasvatuksen edut ovat ylivertaisia tavanomaiseen verrattuna – ja internetissä julkaistun graafisen yhteenvedon mukaan luvut näyttävät vakuuttavilta: http://futuragene.com/en/infographics.aspx