Avainsanat

, , , , , , , , , , , ,

Kotkan kynnet ovat näyttäviä koruja, jotka kertovat kantajansa urheudesta.

Kotkan kynnet ovat näyttäviä koruja, jotka kertovat kantajansa urheudesta.

Nykyihmisen (Homo sapiens) edeltäjien, neandertalinihmisten (Homo neanderthalensis) elämän yksityiskohdista tiedetään varsin vähän, mutta elossapysyminen ja lajin säilyminen ovat tietysti kaiken olemassaolon kulmakiviä. Tarpeettomista mukavuuksista tai koreilusta on tähän asti ”syytetty” vasta nykyihmistä, mutta tämä käsitys on osoittautunut vääräksi. Jo neandertalilaiset metsästäjä-keräilijätkin tunsivat korujen tai muiden symbolisten esineiden käytön, osoittavat nykyisen Krapinasta, Kroatian alueelta jo yli sata vuotta sitten tehdyt mutta vasta nyt tulkitut ja ymmärretyt luulöydökset. Kroatian luonnonhistoriallisen museon tutkijan Davorka Radovčićin johdolla PLOS ONE (Public Library of Science ONE) -tiedelehdessä 11.3.2015 julkaistussa tutkimuksessa esitellään kahdeksan merikotkan (Haliaëtus albicilla) kynttä. Löytöpaikan maakerrostumien ja näytteiden analyysissä luiden iäksi on määritetty noin 130 000 vuotta. Korujen valmistuksen ja käytön on uskottu vaativan sellaista henkisen kehityksen ja symbolisen ajattelun tasoa, joka olisi kehittynyt vasta nykyihmiselle. Krapinan löydöt ovat aikakaudelta, jossa neandertalinihmiset elivät ainakin 80 000 vuotta ennen Homo sapiensin saapumista Eurooppaan.

Kotkan kynsien katkaisupintojen muodot  ja siloitellut osoittavat neandertalinihmisten käsitelleen kynsiä. Muodoista ja puhdistuksesta voi päätellä, että yhdestä paikasta löytyneitä hampaita on käytetty kokonaisuutena, yhteen liitettyinä kaulakoruksi tai riipukseksi.

Nyt tulkitut ja julkisuuteen saatetut merikotkien hampaat löysi jo yli sata vuotta sitten (1899-1905) geologi Dragutin Gorjanović-Kramberger, joka lähetti suuren määrän löytämiään luita kollegalleen analysoitaviksi. Korumerkitystä ei tuolloin todettu, vaan hampaat on säilytetty muiden jäänteiden joukossa museon varastossa (http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0119802

 

Mainokset