Avainsanat

, , , , , , , , , , , , ,

Jangtse-joen patoava Kolmen solan pato voimalaitoksineen tuottaa sähköä yhtä paljon kuin parikymmentä suurta ydinvoimalaa yhteensä.

Jangtse-joen patoava Kolmen solan pato voimalaitoksineen tuottaa sähköä yhtä paljon kuin parikymmentä suurta ydinvoimalaa yhteensä.

Aasian pisimmän joen (maailman kolmanneksi pisimmän joen), Jangtsen keskijuoksulla, Kiinan Hubein maakunnassa sijaitsevan Kolmen solan padon voimalaitos tuotti vuoden 2014 aikana sähköenergiaa kaikkiaan 98.8 miljardia kilowattituntia, mikä on kaikkien aikojen suurin vesivoimalan vuosituotanto. Edellinen maailmanennätystulos saavutettiin vuonna 2013 Brasilian ja Paraguayn rajajoessa Parana-virrassa toimivassa Itaipu-voimalassa.

Kolmen solan voimala (pato ja voimalaitos tunnetaan suomeksi myös nimillä Kolmen rotkon pato sekä Kolmen kanjonin pato) on maailman suurin vesivoimala, jonka sähköntuotantokapasiteetti on 22 500 megawattia. Voimalan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1993, ensimmäinen generaattori alkoi tuottaa sähköä 2003, ja täyden nykytehonsa voimala saavutti lokakuussa 2010.

Vesivoimalla tuotettu sähkö korvaa saastuttavaa, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa. Kolmen solan voimalan vuosituotantoa vastaavan sähkön tuottamiseksi olisi pitänyt polttaa 49 miljoonaa tonnia kivihiiltä, ja tämä puolestaan olisi aiheuttanut 100 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään.

Kolmen solan pato voimalaitoksineen on ollut koko historiansa ajan – jo vuosia ennen rakennustöiden alkuakin – kiistelty jättihanke. Hyvästä tavoitteestaan – puhtaasti tuotetusta sähköstä sekä Jangtsen tulvasuojelun ja jokiliikenteen tehostamisesta – huolimatta voimalaa on vastustettu voimakkaasti. Suurimpana ongelmana on ollut jokivarren väestön kohtalo, sillä jättipadon synnyttämä tekojärven alle jääneiltä mailta pakkosiirrettiin yli miljoona asukasta. Lisäksi suurvoimalan aiheuttamat Jangtse-joen virtausten muutokset ovat olleet haitallisia – jopa tuhoisia – joen eliökunnalle. Eniten on huolta kannettu harvinaisen, erittäin uhanalaiseksi luokitellun jangtsendelfiinin kohtalosta, sillä muutosten seurauksena tämä joen tunnuseläin saattaa kuolla sukupuuttoon (AFP/ Bangkok Post, 2.1.2015).

Mainokset