Avainsanat

, , , , , , ,

Amazonian sademetsien hävityksellä on maailmanlaajuisia vaikutuksia, joten hakkuutahdin on hidastuttava.

Amazonian sademetsien hakkuutahdin on hidastuttava.

Maailman laajimman sademetsäalueen Amazonian hävityksellä on suuri merkitys koko maapallolle – niin ilmaston säätelijänä kuin biologisen monimuotoisuuden tuomilla mahdollisuuksillaan. Lyhyen tähtäimen taloudellisen voiton tavoittelu on kuitenkin johtanut arvokkaan metsäpääoman jatkuvaan hupenemiseen. Uusimman virallisen tilaston mukaan Brasilian valtion alueella sijaitsevien Amazonian metsien hakkuualat olivat kuitenkin yli tuhat neliökilometriä pienemmät kuin vuotta aikaisemmin.

Uudet tilastoluvut 26.11.2014 julkistanut Brasilian ympäristöministeri Izabella Teixeira kertoi Brasilian alueella sijaitsevien Amazonian hakkuiden kokonaispinta-alan olleen elokuusta 2013 heinäkuun 2014 loppuun ulottuvalla seurantakaudella yhteensä 4 848 neliökilometriä, kun vastaava ala oli edellisellä 12 kuukauden jaksolla 5 891 km2. Tämä uusin hakkuumäärä on toiseksi alhaisin viimeisimmän 25 vuoden seurantatilastoissa. Amazonian hävityksessä on suuria vuosittaisia vaihteluja. Kahtena edellisvuotena hakkuumäärät kasvoivat, kun taas tuota jaksoa oli edeltänyt pitkä kausi hieman maltillisempia hakkuuvuosia.

Suurimmillaan Amazonian hävitys oli vuonna 2004, jolloin sademetsien hakkuita tehtiin noin 30 000 neliökilometrin alueilla. Alenevasta kehityksestä huolimatta Brasilia – jonka alueella noin 60 prosenttia Amazonian sademetsistä sijaitsee – on vielä kaukana pitkän aikavälin tavoitteestaan. Brasilia on luvannut hallita luonnonvarojaan niin tehokkaasti, että vuoteen 2020 mennessä vuotuiset Amazonian hakkuut kattavat korkeintaan 3 900 neliökilometriä (https://time.com/3608454/deforestation-brazil-amazon-second-lowest-level

Amazonian sademetsien hävityksen tärkein syy on ollut perinteisen puutavaran hankinnan ohella yhä kiihtyvä tarve hakata puustoa karjan laidunmaiksi. Toinen maatilatalouden nouseva sektori Brasiliassa on soijan kasvatus – sekä oman maan karjatalouden rehuksi että vientiin (esimerkiksi Suomeen). Paljon metsää tuhoutuu myös tieverkoston laajentamisen ja muun rakennustoiminnan takia. Tiedot Amazonian hakkuupinta-aloista ovat vaihdelleet eri vuosina – ja myös eri lähteiden esittämissä tilastoluvuissa. Poikkeuksia ovat aiheuttaneet muun muassa erilaiset tulkinta- ja tilastointimenetelmät sekä kartoitustavat. Varsin huomattavia erimielisyyksiä on ollut esimerkiksi verrattaessa suoria maanpinnalta tehtyjä havaintoja sekä satelliittikartoituksilla saatuja tietoja. Luokittelu-, seuranta- ja tulkintaeroja on lisännyt vuonna 2012 voimaan tullut laki, joka helpotti pienmaanomistajien oikeuksia metsien hakkuisiin.