Avainsanat

, , , , , , , ,

Valtuusto estäisi jättiläispyramidin, pormestari edistää hanketta

180-metriseksi aiottu "Kolmiotorni" hallitsisi Pariisin varsin tasaista kaupunkikuvaa, josta tätä nykyä nousee Eiffeltornin lisäksi vain yksi pilvenpiirtäjä.

180-metriseksi aiottu ”Kolmiotorni” hallitsisi Pariisin varsin tasaista kaupunkikuvaa, josta tätä nykyä nousee Eiffel-tornin lisäksi vain yksi pilvenpiirtäjä.

Vanhasta ja monipuolisesta kulttuuristaan maailmankuulu Pariisi tunnetaan metropolina, joka on valtaosin säilyttänyt edellisten vuosisatojen katukuvansa – lähes sietämättömäksi lisääntyneestä yksityisautojen määrästä huolimatta. Varsin tasaista kaupunkikuvaa rikkovia pilvenpiirtäjiä on Pariisissa aina vastustettu, eikä modernin ajan leimaa haluttaisi päästää Ranskan pääkaupunkiin jatkossakaan. Uusin tunteita kuohuttava kiista käydään hankkeesta, jonka mukaan Montparnassen kaupunginosaan suunnitellaan 180-metristä, sivukuvaltaan pyramidimaista ja lasipintaista pilvenpiirtäjää.

Pariisin kantakaupungin ainoan pilvenpiirtäjän, Tour Montparnassen sopivuus vanhan rakennuskannan silhuettiin on tietysti makuasia.

Pariisin kantakaupungin ainoan pilvenpiirtäjän, Tour Montparnassen sopivuus vanhan rakennuskannan silhuettiin on tietysti makuasia.

Poliittisten päättäjien mielipiteet jakautuvat asiassa, mutta kaupunginvaltuutettujen enemmistö tyrmäsi hankkeen marraskuun 2014 puolivälissä äänin 83–76. Päätös ei kuitenkaan ole lopullinen ratkaisu, sillä pääkaupungin pormestarilla on veto-oikeus valtuutettujen päätöksiin. Ja pormestari Anne Hidalgo käyttikin mahdollisuutta ja julisti pyramidi-tornitalon suunnittelutyön jatkuvan. Uuden pilvenpiirtäjän puolustajat kampanjoivat hankkeen puolesta toteamalla, ettei Pariisin pidä jäädä museoksi. Vastustajat puolestaan vetoavat nimenomaan kaupungin rauhalliseen kaupunkikuvaan ja silhuettiin todeten, etteivät ihmiset halua tulla Pariisiin löytääkseen Manhattanin tai Shanghain.

”Kolmiotornin” on suunnitellut sveitsiläinen arkkitehtitoimisto Herzog & De Meuron. Pilvenpiirtäjästä tulisi 43-kerroksinen ja 180 metrin korkuinen. Sivukuvaltaan talo on tavanomainen, mutta julkisivu on leveän pyramidin mallinen. Kerrosalaa toimisto- ja liikekolossiin tulisi noin 80 000 neliömetriä. Hankkeen kustannusarvio on noin 500 miljoonaa euroa, ja rakennushanke työllistäisi noin 5 000 ihmistä

Korkeiden rakennusten vastustus oli pariisilaisten enemmistön mielipiteenä jo silloin, kun Eiffel-tornia vasta ehdotettiin Pariisiin tulossa olevan maailmannäyttelyn symboliksi. Torni valmistui ja avattiin yleisölle maailmannäyttelyyn vuonna 1889. Tilapäiseksi rakennettu torni jäi kuitenkin – ja useimpien mielestä varmaankin onneksi – paikoilleen ja on nyt Pariisin ehdoton symboli ja turismin ykkösvetonaula. Eiffel-tornin varsinainen rakennusosa on korkeudeltaan 300,65 metriä, mutta huipulla olevan antennin kanssa kokonaisuus kohoaa 324 metriin.

Edellinen, ja kantakaupungissa ainoa todellinen pilvenpiirtäjä on 1969–1973 rakennettu Tour Montparnasse, 210-metrinen toimisto- ja liiketalo Montparnassen kaupunginosassa.

Näkymä Riemukaaren huipulta osoittaa, miten Tour Montparnasse -pilvenpiirtäjä rikkoo Pariisin kantakaupungin yleisilmettä.

Näkymä Riemukaaren huipulta osoittaa, miten Tour Montparnasse -pilvenpiirtäjä rikkoo Pariisin kantakaupungin yleisilmettä.

Pariisilla on kokemusta uuden arkkitehtuurin rantautumisesta perinteiseen kaupunkiympäristöön. Edellinen todella ärhäkkä kiistely koski vuonna 1977 valmistunutta Pompidou-kulttuurikeskusta. Brittiarkkitehtien luomuksen keskeinen ominaisuus on putkien, johtojen, tuuletushormien ja muiden rakenteiden avoimuus ja värikkyys, yhdessä lasiseinäisen perusmallin kanssa. Mutta pian pariisilaiset ottivat ensin voimakkaasti arvostellun ja vastustetun luomuksen omakseen, ja tätä nykyä keskus on pääkaupungin sydän ja erittäin suosittu kohtaamispaikka.

Kyllähän Pariisista modernia citynäkymääkin löytyy. La Defence -lähiö noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta on liike-elämän voimakas keskus, joka jää useimmilta turisteilta huomaamatta.

Kyllähän Pariisista modernia citynäkymääkin löytyy. La Defence -lähiö noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta on liike-elämän voimakas keskus, joka jää useimmilta turisteilta huomaamatta.