Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Pakokäyttäytyminen heikkenee, jolloin ankerias on helppo saalis pedoille

Ankerias on neuvoton joutuessaan meluisaan vesiympäristöön.

Ankerias on neuvoton joutuessaan meluisaan vesiympäristöön.

Vesiliikenteen aiheuttaman, vedenpinnan alapuolella vaikuttavan melun tiedetään häiritsevän valaiden ja delfiinien käyttäytymistä, mutta melulle herkkiä ovat muutkin eläimet, jopa sitkeydestään kuuluisat ankeriaat.

Englantilaisten  Bristolin ja Exeterin yliopistojen tutkijat selvittivät koeoloissa satamaan saapuvan laivaliikenteen vedenalaista melua vastaavan altistuksen vaikutusta ankeriaiden (Anguilla anguilla)  käyttäytymiseen tilanteissa, joissa simuloitiin kalojen joutumista petojen väijytykseen. Meluisissa oloissa suuri osa ankeriaista ei pystynyt pakenemaan normaalisti, ja jos pystyikin, liikkeet olivat tavallista verkkaisempia – kohtalokkain seurauksin.

Exeterin yliopiston tutkijan Stephen D. Simpsonin johdolla Global Change Biology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 6.8.2014 julkaistussa tutkimuksessa osoitetaan, että laivaliikenteen vedenalaista melua vastaavassa altistuksessa ankeriaat osoittivat tarkoituksenmukaista pakokäyttäytymistä vain puolessa tapauksista – kun  normaalioloissa jokainen ankerias pakenee nopeasti. Ja niilläkin ankeriailla, jotka reagoivat havaitsemansa pedon lähestymiseen, pakoreaktion nopeus oli 25 prosenttia hitaampi kuin normaalisti. Ja niillä epäonnisilla, jotka joutuivat pedon saaliiksi melun vallitessa, pakomatkan kesto oli alle puolet ajasta, jonka ankerias pystyy välttämään petoja normaalissa, häiriöttömässä vesiympäristössä.

Laivaliikenteen aiheuttama vedenalainen melu aiheuttaa ankeriaille huomattavaa stressiä, josta ovat osoituksena muun muassa hengityksen kiihtyminen ja aineenvaihdunnan yleinen vilkastuminen. Pakoreaktioille keskeisen tärkeät suunnanmuutokset – kääntyminen oikealle ja vasemmalle – heikkenivät merkittävästi meluisassa ympäristössä.

Laivaliikenteen melun vaikutukset ovat vakava lisä ankeriaiden muutenkin kokemaan ympäristöstressiin, brittitutkijat toteavat. Ankeriaskannat ovat taantuneet jopa 90-prosenttisesti viime vuosikymmeninä maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen aiheuttaman vesien lämpenemisen ja merivirtojen muutosten seurauksena. Tätä nykyä ankerias luokitellaan uhanalaiseksi lajiksi. Ja jos ankeriaiden pakokäyttäytyminen kärsii – ja  petojen saaliiksi joutumisen riski kasvaa – ankeriaat ovat väistämättä ahtaalla vaeltaessaan vilkasliikenteisissä rannikkovesissä lisääntymisvaellustensa aikana.

Melun lisäksi ankeriaiden käyttäytymistä häiritsee vakavasti myös rannikko- ja jokivesien saastuminen. Ainakin lääke- ja huumausaineiden jäämät heikentävät jo hyvin pieninä – luonnonvesissä nykyisin tavattavina – pitoisuuksina ankeriaiden normaaleja elintoimintoja ja muuttavat kalojen käyttäytymistä (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.12685/abstract

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Vesistöissä tavattavat kokaiinipitoisuudet sekoittavat ankeriaiden hormonijärjestelmiä. Tiedebasaari 9.7.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/07/09

Paikannuslaitteet hidastavat ankeriaita ja estävät pääsyn ajoissa lisääntymisvesille. Tiedebasaari 4.8.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/04

Ydinvoimaloiden lauhdevesien otto tuhoaa paljon kaloja, myös uhanalaisia ankeriaita. Tiedebasaari 14.3.2014; https://tiedebasaari.wordpress.com/2014/03/14