Avainsanat

, , , , , , ,

Neljä viidesosaa meren roskista ihmisten jätteitä

Meren roskaantuminen näkyy parhaiten rantavesissä, varsinkin satamissa, mutta aivan liikaa varsinkin muovijätteitä kelluu myös ulappavesillä.

Meren roskaantuminen näkyy parhaiten rantavesissä, varsinkin satamissa, mutta aivan liikaa varsinkin muovijätteitä kelluu myös ulappavesillä.

Rantojen roskaantuminen on näkyvä merkki ihmistoiminnan haitallisista vaikutuksista vesistöissä. Ennen rantautumistaan valtaosa roskista kuitenkin ajehtii ulappavesillä, yleisön silmien ulottumattomaissa. Valtamerien jättimäiset muoviroskien kertymät ovat tuttuja etenkin Tyyynenmeren keskiosista sekä Atlantin eteläosista, mutta huolestuttavia määriä ihmisten jättämiä roskia löytyy myös Itämeren rannoilta ja ulapoilta. Ensimmäinen kattava selvitys turistien suosimalta Välimereltä osoittaa roskaantumisen ulottuvan kaikkialle, mutta erityisiä keskittymiä löytyy sekä meren etelä- että pohjoispuoliskoilta.

Italialaisen Kansallisen meritieteiden instituutin ja Merentutkimuksen neuvoston (CNR-ISMAR) tutkijat Giuseppe Suaria ja Stefano Aliani esittävät Marine Pollution Bulletin-tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 10.8.2014 julkaistussa selvityksessään Välimeren ulappavesissä kelluvien, silmin nähtävien (läpimitaltaan yli 2-senttisten) kappaleiden määrän. Roskista eriteltiin luonnollista alkuperää olevat sekä ihmisen toimesta tahallisesti tai tahattomasti mereen joutuneet kappaleet.

”Luonnollisia roskia” merellä tavattiin enimmillään 117 kappaletta neliökilometrillä – keskimäärin 6.9 roskaa/km2. Ihmisten hylkäämiä jätekappaleita meressä oli enimmillään 162 roskaa neliökilometrillä – keskimäärin 24.9 roskaa/km2 – ja maksimissaan 195 roskaa/km2.

Kaikista Välimeren ulappavesistä havaituista roskista neljä viidesosaa (tarkalleen 78 prosenttia) olivat ihmisten toimesta mereen pääätettyjä/joutuneita kappaleita. Näistä ”kulttuuriroskista” 95.6 prosenttia koostuivat muovista tai styroksista.

Pahinta roskaantuminen oli/on Adrianmerellä (Euroopan puolella,Italian ja Balkanin niemimaan välisellä alueella) sekä meren eteläpuoliskolla Algerian edustalla. Näillä merialueilla kelluvien kappaleiden kokonaismäärät olivat keskimäärin yli 50 roskaa neliökilometrillä. Alhaisimmat – mutta silti huolestuttavan suuret  roskien määrät tavattiin Tyrrhenanmeen keskiosista (Italian niemimaan länsipuolella) sekä Sisilian merialueilta, joilla oli keskimäärin noin 6 roskaa neliökilometrillä. Muilla Välimeren osa-alueilla roskia tavattiin 11–31 kappaletta neliökilometrillä.

Eri alueiden tulosten perusteella koko Välimeren ulappavesissä kelluu joka hetki yli 62 miljoonaa kooltaan yli kaksisenttistä roskaa.

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Joka kymmenes valtamerikala syönyt muoviroskia. Tiedebasaari 2.7.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/07/02

Merien kalat syövät tahtomattaan vaarallisen paljon muoviroskia. Tiedebasaari 24.2.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/02/24

Merilinnut joutuvat yhä useammin muoviroskien uhreiksi. Tiedebasaari 5.7.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/07/05

Merien muoviroskat oletettuakin vaarallisempia vesieläimille. Tiedebasaari 24.8.2012. https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/08/24

 

Mainokset