Avainsanat

, , , , , , , , , ,

21 himalajankorppikotkaa menehtyi ruokailtuaan härän raadolla

Intian korppikotkien kannat ovat vakavasti köyhtyneet karjataloudessa laittomasti käytettävän tulehduslääkkeen takia. Uusin joukkotuho kohtasi himalajankorppikotkia, jotka ovat palamassa vanhoille kotiseuduilleen pitkän poissaolon jälkeen.

Intian korppikotkien kannat ovat vakavasti köyhtyneet karjataloudessa laittomasti käytettävän tulehduslääkkeen takia. Uusin joukkotuho kohtasi himalajankorppikotkia, jotka ovat palaamassa vanhoille kotiseuduilleen pitkän poissaolon jälkeen.

Karjalle tarkoitetut lääkkeet voivat koitua luonnonvaraisten eläinten kohtaloksi, kun vääränlaisia yhdisteitä päätyy esimerkiksi petoihin tai raadonsyöjiin. Tunnetuimpiin ja surullisimpiin esimerkkeihin lukeutuvat aasialaiset – etenkin intialaiset – korppikotkat, joiden kannoista jopa yli 90 prosenttia on menehtynyt lääkeainemyrkytyksiin. Vakavinta tuhoa ovat aiheuttaneet karjallekin nykyisin kielletyt diklofenaakki-lääkeaineet, joita kuitenkin käytetään yleisesti ja joita on jokseenkin vapaasti saatavilla. Uusin joukkotuho kohdattiin Intian Uttarakhandin osavaltiossa, Haldwani-nimisen kylän lähistöllä Himalajan vuoriston maisemissa, jossa 21 himalajankorppikotkaa menehtyi yhdessä episodissa.

Himalajankorppikotkien (Gyps himalayensis) kohtaloksi näyttää koituneen ruokailu maastoon kuolleella härän raadolla. Tutkijat arvelevat lintujen kuolinsyyksi lääkeainemyrkytystä, jonka korppikotkat olisivat saaneet nykyisin karjataloudessa laittomasta diklofenaakki-tulehduslääkkeestä. Lintu-uhreista 17 kuoli jo tapahtumapaikalla, kolme muuta menehtyi eläintarhan sairaalassa ja yksi selvisi hieman pitempään mutta kuoli sekin varsin pian eläintarhassa (The Times of India, 27.3.2014).

Himalajankorppikotka on erittäin harvinainen ja uhanalaiseksi luokiteltu raadonsyöjä, joka on vasta viime aikoina palannut Intian pohjoisosiin vuosien poissaolon jälkeen. Paikallinen joukkosurma olikin vakava takaisku alueen luonnonsuojelulle, ja nyt etsitään varmistusta korppikotkien menehtymiseen. Diklofenaakkimyrkytys tuntuu todennäköisimmältä syyltä, mutta muitakin mahdollisuuksia etsitään. Kuolleella härän ruholla ruokailu on joka tapauksessa varsinainen kuoleman aiheuttaja, mutta myrkyn sijasta todellinen kuolinsyy saattaa olla jokin tuntematon tauti tai muu biologinen syy. Kuolleiden korppikotkien sisäelimiä on lähetty eläinlääketieteelliseen tutkimukseen.

Diklofenaakki on meillä Suomessakin yleisesti käytettävä tulehduskipulääkkeiden tehoaine, jota käytetään karjalla ähkyn hoitoon. Lääkeaineen vaarallisuus linnuille on todistettu jo kauan sitten, ja laajojen peto- ja raadonsyöjälintujen joukkotuhojen jälkeen Intia ja Nepal kielsivät diklofenaakin käytön karjataloudessa jo vuonna 2006. Lääkettä on kuitenkin vapaasti saatavilla, ja halpana ja edullisena valmisteena sitä myös käytetään laittomasti edelleen (Karjalle annettu tulehduskipulääke tappanut 99 prosenttia Intian korppikotkista. Tiedebasaari 15.10.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/10/15

Mainokset