Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Tarpeettoman paljon ankeriaita menehtyy ydinvoimaloissa.

Tarpeettoman paljon ankeriaita menehtyy ydinvoimaloissa.

Valtaosa maailman ydinvoimaloista on rakennettu merien, järvien tai jokien rannoille, koska prosessien vaatima jäähdytys saadaan parhaiten toimiman luonnosta otettavalla viileällä vedellä. Voimalassa vesi käy vain kääntymässä, ja jäähdytystehtävänsä suoritettuaan tässä vaiheessa jo lämmenneet vedet palautetaan takaisin vesistöön. Jäähdytysvesien otto vaatii suurta imutehoa ja voimakasta virtausta, joka vetää mukanaan vesistössä uiskentelevat kalat, muut eläimet ja kasvit sekä elottomat roskat. Vedenottoputkiin on tietysti liitetty suodattimet keräämään kiinteät ainekset ja eliöt pois ennen veden johtamista voimalarakennuksiin. Voimakkaassa virtauksessa suodattimiin törmäävät kalat ja muut vesieläimet vahingoittuvat, ja vaikka kiinteät saaliit palautettaisiin takaisin vesistöön, suuri osa kaloista kuolee. Mutta nykyisin vain osa voimaloista edes yrittää palauttaa suodattimiin tarttuneet kalat takaisin luontoon. Palauttaminen olisi kuitenkin biologisesti ja myös ihmisen taloudelle kannattavaa, osoittaa Ruotsissa tehty tutkimus.

Ruotsin maatalousyliopiston tutkijan Andreas C. Bryhnin johdolla Environmental Monitoring and Assessment -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa Ruotsin itärannikolla sijaitsevan Forsmarkin ydinvoimalan ottamaan jäähdytysveteen kulkeutuvien kalojen ja muun eliöstön määrää selvitettiin kahden vuoden ajan (2010 ja 2011), kerran viikossa toteutettavalla 24 tunnin seurannalla. Erityisenä seurannan kohteena ja huolen aiheena oli harvinaisen, Euroopan unionissa uhanalaiseksi luokitellun ankeriaan (Anguilla anguilla) joutuminen voimalan vesiputkistoon – ja siten jokseenkin varmaan kuolemaan.

Kahden vuoden testijaksojen aikana ydinvoimalan jäähdytysvesisuodattimista kerättiin kaikkiaan 58 600 000 kalayksilöä, joiden kokonaispaino oli 101 100 kiloa. Erityisseurannan kohteena olleita ankeriaita joutui suodattimiin vuonna 2011 kaikkiaan 1943 yksilöä, ja toisena tutkimusvuotena vastaavasti 1166 yksilöä. Yleisin suodattimille joutunut kalalaji oli meren ravintoverkoissa merkittävä, mutta ihmisen taloudelle mitätön, kolmipiikki. Mutta myös silakkaa joutuu Forsmarkin jäähdytysvesiin suuria määriä, ja voimalan lähivedet ovat tärkeitä ammattikalastajien pyyntiapajia. Tutkijoiden mukaan voimalan jäähdytysputkistoissa menehtyi silakkaa määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa tuon alueen ammattikalastajien silakkasaaliista.

Osa vesiputkistoon ja suodattimille joutuneista kaloista voitaisiin muissa voimaloissa tehtyjen kokeiden ja käytäntöjen perusteella pelastaa ja palauttaa vesistöön elinkelpoisina. Eri laitoksilta saatujen kokemusten perusteella Forsmarkin voimalaan joutuneista yli kolmesta tuhannesta ankeriaasta olisi voitu pelastaa noin 1 300 yksilöä, tutkijat laskivat (http://link.springer.com/article/10.1007/s10661-013-3313-1

Muualla Tiedebasaarissa:

Vesistöissä tavattavat kokaiinipitoisuudet sekoittavat ankeriaiden hormonijärjestelmiä. Tiedebasaari 9.7.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/07/09

Paikannuslaitteet hidastavat ankeriaita ja estävät pääsyn ajoissa lisääntymisvesille. Tiedebasaari 4.8.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/08/04