Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Kärsineiden tai kuolleiden korallien antama näkösuoja on olematon, ja lisäksi vaalenneiden korallien aiheuttamat käyttäytymisen muutokset lisäävät kalojen riskiä juotua petojen saaliiksi.

Kärsineiden tai kuolleiden korallien antama näkösuoja on olematon, ja lisäksi vaalenneiden korallien aiheuttamat käyttäytymisen muutokset lisäävät kalojen riskiä joutua petojen saaliiksi.

Riskikäyttäytyminen lisää merkittävästi petojen saaliiksi joutumisen riskiä

Australian Suuri valliriutta on tunnetusti maapallon biologisesti rikkaimpia – ehkä jopa rikkain – alueita, mutta valitettavasti hidaskasvuisten korallieläinten kunto on heikentynyt viime vuosikymmeninä. Suurimpana syyllisenä korallien kunnon heikkenemiseen pidetään meriveden lämpenemistä maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen edetessä. Korallien kasvun hidastumista ja pahimmillaan kuolemista osoittaa yhdyskuntien vaaleneminen, joka on huolestuttanut niin tutkijoita kuin maallikoitakin paitsi Suurella alliriutalla myös muilla korallien esiintymisalueilla. Jos korallit kärsivät, kärsii koko muukin meriluonto. Uutena uhkana on todettu riutoilla elävien kalojen muuttavan käyttäytymistään kärsineillä tai kuolleilla koralliriutoilla. Ja valitettavasti nuo käyttäytymismuutokset ovat kaloille kohtalokkaita.

James Cook -yliopiston Meri- ja trooppisen biologian laitoksen tutkijan Oona M. Lönnstedtin johdolla Journal of Animal Ecology -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon julkaistussa tutkimuksessa verrattiin Suurella valliriutalla elävän Pomacenttrus amboinensis -kalalajin käyttäytymistä terveillä, värkkäillä ja runsaan kasvillisuudenkin luonnehtimalla alueella sekä muuten vastaavalla mutta vaalean ja heikkokuntoisen koralliesiintymän alueella. Tutkimuksessa kaloja vapautettiin näihin kahteen koralliyhteisöön ja seurattiin niiden liikkeitä ja menestymistä.

Vaalenneille, kärsineille tai kuolleille koralleille vapautetut kalat ottivat huomattavasti enemmän riskejä kuin terveillä korallialustoille vapautetut lajitoverinsa. Vaaleilla koralleilla kalat liikkuivat vapaammin ulos riuttojen tarjoamasta suojasta ja joutuivat siten alttiiksi petojen saalistukselle. Ja tätäkin vakavampi käyttäytymisen muutos huomattiin seuraamalla, miten kalat reagoivat vahingoittuneesta lajitoverista veteen erittyviin kemiallisiin viesteihin. Normaalissa, terveessä koralliympäristössä kala etsiytyy nopeasti suojapaikkaan aistiessaan vahingoittuneesta kalasta lähteneen varoitushajun. Mutta vaaleilla koralleilla elävät kalat eivät reagoineet viesteihin vaan uivat ulommas korallin antamasta suojasta. Seuraukset olivat kalille kohtalokkaat: Vaalenneiden – eli kärsineiden tai kuolleiden – korallien suojiin vapautettujen kalojen kuolleisuus oli 75 prosenttia suurempi kuin terveessä, muuten täysin vertailukelpoisessa koralliympäristössä olleilla lajitovereillaan (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1365-2656.12209/abstract;jsessionid=1541ADF2CE3A3D02600E3BFE69ACEABD.f02t04

Kalojen muuttuneen reagoinnin syyksi Lönnstedt arvioi sitä, että kuollet korallit peittävät tai estävät varoituskemikaalien havaitsemisen, ja tämän takia kalat liikkuvat puhtaampiin – mutta samalla suojattomiin – vesiin, jossa tällaista vaikutusta ei ole. Korallien kuoleminen vaikuttanee kalojen käyttäytymiseen muutenkin kuin kemiallisten viestien vääristymisen kautta. Näyttää todennäköiseltä, että terveen koralliyhteisön katoaminen heikentää kalojen luontaista suunnistuskykyä ja liikkumistapoja tavoilla, jotka lisäävät petojen saaliiksi joutumisen riskiä.

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Ekosysteemien haavoittuvuus vastaan taloudellinen arvo: Koralliriutat haavoittuvimpia, sisävedet arvokkaimpia. Tiedebasaari 18.7.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/07/18

UNESCO uhkaa viedä Suurelta valliriutalta Maailmanperintö-ohjelman statuksen, jos Australia ei tee nykyistä enemmän riutan säilyttämiseksi. Tiedebasaari 8.5.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/05/08

Korallit ja muut kalkkikuoriset eliöt kärsivät valtamerien pohjilta pulppuavien lähteiden happamasta vedestä. Tiedebasaari 31.3.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/03/31

Mainokset