Avainsanat

, , , , , ,

Sama paiseruttobakteeri on aiheuttanut ainakin kolme pandemiaa

Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama paiserutto tappoi kolmasosan tai jopa puolet maanosamme asukkaista 1300-luvun musta surma -pandemian aikana.

Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama paiserutto tappoi kolmasosan tai jopa puolet maanosamme asukkaista 1300-luvun musta surma -pandemian aikana. Bakteeri on riehunut laajoina epidemioina ainakin kahtena muunakin ajankohtana, eikä ruttoa ole voitettu vieläkään.

Historiankirjoista tuttu musta surma, Yersinia pestis -bakteerin aiheuttama paiserutto riehui kautta Euroopan keskiajalla, ja varsinainen maanosaa koetellut epidemia riistäytyi valloilleen 1340-luvun lopulla. Jaksolla 1347–1352 varsinaisena mustan surman ruttoepidemiana tunnetulla jaksolla bakteeritartunta tappoi arvion mukaan noin kolmasosan maanosamme väestöstä.  Mustan surman aiheuttaneen Y. pestis -bakteerin tiedetään olleen voimissaan ja levittäneen ruttoa laajalla aikavälillä 1300–1600 -lukujen välillä. Sama bakteerimuoto löydettiin myös Lontoon East Smithfieldin ruttoon kuolleiden hautausmaalta esiin kaivetuista luista, joten mannermaalla riehunut musta surma oli voimissaan myös saarivaltakunnassa. Mutta Y. pestis on osoittanut voimiaan jo paljon aikaisemminkin, 500–700 -luvuilla. Uusimman tutkimustiedon ja päätelmien mukaan rutto oli pääosassa myös Rooman mahtavan valtakunnan romahdukseen vuoden 541 tienoilla. Tuolloin neljäsosa suurvallan asukkaista menehtyi kulkutautiin, jonka aiheuttajasta on ollut vain arvailuja.

Uusimman arvion taustalla ovat Ascheimista, Etelä-Saksan Baijerista tehdyt, kanadalaisen McMaster -yliopiston Antropologian laitoksen tutkijan Hendrik Poinarin johdolla The Lancet Infectious Diseases -tiedelehden verkkopainoksessa 28.1.2014 julkaistut  löydöt. Kahdesta 500-luvulla kuolleen ihmisen luurangosta tehdyt molekyylibiologiset analyysit paljastivat Yersinia pestis -bakteerin, jonka DNA-molekyylin hienorakenne pystyttiin selvittämään. Toinen luurangoista ajoitettiin välille 525–550, eli jaksolle, jolloin Rooman valtakunnan romahdus tapahtui. Baijeri on Rooman valtakunnan ulkopuolella, mutta aikalaistietojen mukaan suurvaltaa koetellut kulkutauti levisi Rooman ulkopuolisillekin alueille.

Kaikkien tunnettujen ruttoepidemioiden aiheuttajista kerättyjen näytteiden geenitutkimuksen avulla luotiin Yersinia pestis -bakteerin sukupuu, josta löytyy useita linjoja. Saksasta löytynyt ruttobakteeri muodostaa oman linjansa, joka ei näytä jatkaneen kulkuaan myöhempiin tapauksiin. Sen sijaan Lontoossa suurta tuhoa aiheuttanut bakteeri näyttää olevan kaikkien myöhempien paiseruttomuotojen alkulähde.

Vertailut osoittavat, että paiseruttoepidemiat ovat kehittyneet erillisinä, ajallisesti ja alueellisesti erilaistuneiksi muodoiksi kehittyneistä, jyrsijöiden kantamista ja levittämistä Yersinia pestis -bakteerin muodoista. Bakteerin vaihtelevuus on vakava ominaisuus, ja uusia epidemioita, jopa maailmanlaajuisia pandemioita aiheuttavia muotoja voi kehittyä edelleen. Yersinia pestis -bakteeria on edelleen hyvin laajoilla alueilla eri puolilla maapalloa – ja se tappaakin pari tuhatta ihmistä vuosittain – mutta paiseruttoa vastaan pystytään taistelemaan, ja tauti voidaan parantaa modernien antibioottien avulla (http://www.thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099(13)70323-2/abstract

Aiheesta muualla Tiedebasaarissa:

Rutto levisi Pohjolassa myös paikkakunnilla, joilla ei ollut lainkaan mustarottia. Tiedebasaari 12.1.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/01/12