Avainsanat

, , , , , , , , , , , , ,

Lepakkoja näkee yhä useammin eurooppalaisella ilta- ja yötaivaalla.

Lepakkoja näkee yhä useammin eurooppalaisella ilta- ja yötaivaalla.

Lepakot ovat kärsineet asuinpaikkojen häviämisestä, häirinnästä ja suoranaisesta vainosta, ja useimpien – ehkä kaikkien – siivekkäiden nisäkäslajien kannat ovat taantuneet 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tärkeitä lepakkojen hyvinvoinnin esteitä ovat olleet maatilatalouden rakennemuutokset, talvikautisten horrostamispaikkojen häviäminen tai hävitys sekä elinympäristön kemikalisoituminen. viime vuosikymmeninä. Mutta uuden selvityksen mukaan eurooppalaiset lepakkolajit ovat ilahduttavasti yleistyneet kaikissa seurannassa olleissa yhdeksässä maassa.

Euroopan ympäristökeskuksen (European Environmental Agency; EEA) johdolla toteutetussa 30.1.2014 julkistetussa selvityksessä tarkastettiin kaikkiaan 6 000 aikaisemmin tunnetun lepakkojen asuinpaikan siivekkäiden tilanne. Euroopassa tavataan kaikkiaan 45 lepakkolajia, joista uusimmassa kartoituksessa oli mukana 16 lajia.

Yhdeksän valtion alueilla toteutetussa seurannassa lepakkojen määrät olivat lisääntyneet vuosien 1993-2011 välillä keskimäärin 43 prosentilla. Tasaista lepakkokantojen voimistumista on todettu etenkin vuoden 2003 jälkeen. Selvitystä tehtiin Alankomaissa, Britanniassa, Itävallassa, Latviassa, Portugalissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Unkarissa,

Erityisen voimakasta kannan voimistuminen on ollut kahdella meillä Suomessakin tavattavalla lajilla, viiksisiipalla (Myotis mystacinus) ja isoviiksisiipalla Myotis brandtii), ja lisäksi yksilömäärät ovat lisääntyneet kahdeksalla muullakin lepakkolajilla. Kolmen lajin kannat ovat yhtä vahvat kuin seurannan alussa, ja kahden lajin tilanteesta ei saatu selvää kuvaa. Vain yhden lepakkolajin, Etelä-Euroopassa tavattavan harmaakorvayökön (Plecotus austriacus) kanta on taantunut parikymmenvuotisen vertailun aikana.

Siivekkäiden nisäkkäiden ilahduttavasta toipumisesta huolimatta useiden – ehkä useimpien – lepakoiden kannat ovat harvalukuisia ja monet lajit ovat edelleen uhanalaisia. Uutena lepakkoja uhkaavana tekijänä tutkijat pitävät ilmastonmuutosta, johon sopeutuminen voi olla vaikeaa elintapojensa puolesta ainutlaatuisilla nisäkkäillä. Lepakkojen suojeluun onkin panostettava kaikkialla siivekkäiden esiintymisalueilla myös jatkossa, tutkijat korostavat.

Lepakot ovat todellisia hyötyeläimiä, joita kuitenkin kavahdetaan ja pelätäänkin – tosin täysin turhaan – tuntemattomien öisten elintapojensa sekä vampyyri- ja halloweentarinoiden aiheuttamien mielikuvien takia. Todellisuudessa lepakot ovat hyödyllisiä kumppaneita, jotka syövät valtavat määrät ihmisille ja maatilatalouden tuotantoeläimille sekä viljelykasveille haitallisia ja kiusallisia haitallisia hyönteisiä ja muita pikkueläimiä, ja lisäksi monet lepakot toimivat kasvien – myös viljeltävien lajin – pölyttäjinä sekä hedelmäkasvien siementen levittäjinä( http://www.eea.europa.eu/publications/european-bat-population-trends-2013

Mainokset