Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , ,

Täytetty, vaaraton harmaaorava vähensi auringonkukan siementen syöntiä 98 prosentilla

Vain aniharvoin talitiaiset ja muut pikkulinnut uskaltautuvat samalle ruokintapaikalle harmaoravan kanssa.

Vain aniharvoin talitiaiset ja muut pikkulinnut uskaltautuvat samalle ruokintapaikalle harmaaoravan kanssa.

Alkuperältään pohjoisamerikkalainen harmaaorava (Sciurus carolinensis) saapui ihmisen mukana Brittein saarille tiettävästi vuonna 1876, ja sittemmin tulokas on valloittanut itselleen sopivia asuinpaikkoja ennen näkemättömän tehokkaasti. Muukalaisen kotiutuminen ja viihtyminen on ollut vakava takaisku meilläkin tavattavalle punaoravalle (Sciurus vulgaris), joka on monilla seuduilla jo kokonaan hävinnyt isomman ja voimakkaamman tulokkaan painostuksessa. Sittemmin harmaaorava on kulkeutunut tai kuljetettu myös Pohjois-Italiaan, jossa samanlainen alkuperäisen oravan katoaminen on ollut samanlaista tai jopa nopeampaa kuin Britanniassa. Uusimpana havaintona Brittein saarilla on ollut harmaaoravan negatiivinen vaikutus myös pihapiirien linnustoon. Ketterä ja röyhkeä orava viihtyy lintulaudoilla ja muilla ruokintapaikoilla niin hyvin, ettei pikkulinnuilla ole enää pääsyä ruoka-apajille.

Sheffieldin yliopiston Eläin- ja kasvitieteiden laitoksen tutkijan Colin Bonningtonin johdolla talvisilla ruokintapaikoilla tehdyissä, Ibis-tiedelehden tammikuun 2014 numerossa julkaistuissa kokeissa seurattiin kolmenlaisia pikkulintujen ruokintapaikkoja. Vertailussa olivat kotipihoilla yleinen, riippuva ruokinta-alusta, vastaava ruokintapaikka, johon oli kiinnitetty oravan kokoinen harmaa pahvinpala, ja kolmantena vaihtoehtona oli ruokinta-asema, johon oli kiinnitetty täytetty harmaaorava.

Tutkimuksen ensi vaiheessa selvitettiin ruokintapaikoille asetettujen auringonkukan siementen kulutusta. Useimmat Britannian puutarhoissa ja puistoissa yleiset talviset pikkulinnut kävivät säännöllisesti ja tavanomaisesti normaalilla ruokinta-alustalla sekä alustalla, johon oli kiinnitetty harmaa pahvi. Sen sijaan paikoillaan jähmettyneenä pysynyt täytetty harmaaorava karkotti tavalliset kävijät – kuten sini- ja talitiaiset ja peipot – jokseenkin täydellisesti, vaikka tilaa ruokintapaikoilla olisi ollut. Ainoa laji, joka vieraili täytetyn oravan seurassa, oli brittien joululintuna ihailema, meilläkin tavattava punarinta (Erithacus rubecula). Paikoillaan pysytelleen, täytetyn oravan kansoittamalta ruokintapaikalta katosi – eli syötiin tai vietiin varastoon – siemeniä vain kaksi prosenttia määrästä, joka katosi kahdelta muulta ruokintapaikalta. Pahvinen, oravan kokoinen ja värinen este ei siis vaikuttanut käytännössä mitenkään pikkulintujen ruokailuun.

Toisessa vaiheessa tutkijat seurasivat pikkulintujen käyttäytymistä ruokintapaikoilla, ja tulos oli sama kuin ensimmäisessä kokeessa. Pikkulinnut karttoivat täytetyn oravan lähelle menemistä, eivätkä ravinnon puutteessakaan vierailleet testipaikalla. Pikkulintujen kannalta ikävänä havaintona brittitutkijat toteavat harmaaoravan mieltyneen erityisesti lintulaudoilla ja ruokintapaikoilla käymiseen.

Tulokset eivät yllätä suomalaista lintulaudan tai ruokintapaikan ylläpitäjää tai tarkkailijaa. Oravat osaavat kyllä täälläkin hakeutua ihmisen tarjoamille, helpoille ruoka-apajille. Mutta Britanniassa tilanne on hieman toinen, sillä isokokoinen ja voimakas harmaaorava on uusi tulos saarivaltakunnassa, eivätkä linnut ole vielä sopeutuneet elämään sinänsä vaarattoman pörröhännän lähinaapureina ruokintapaikoilla.

Harmaaoravasta ja muista tulokas- ja vieraslajeista muualla Tiedebasaarissa:

Harmaaorava valloittaa Eurooppaa. Tiedebasaari 7.10.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/10/07

Euroopassa nopeasti levittäytyvästä pesukarhusta tulossa terveysriski sekä luonnon eläinkunnalle että ihmisille. Tiedebasaari 2.9.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/09/02

Australiaan siirretty jättiläiskonna uhkaa hävittää jokien alkuperäisen krokotiilin. Tiedebasaari 8.7.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/07/08

Luonnonsuojelualueet ovat kavahdettujen tulokaslajien turvapaikkoja. Tiedebasaari 25.10.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/10/25

Järviruoko on Pohjois-Amerikassa kutsumaton maahantunkeutuja, jonka torjuntatoimiin – yleensä tuloksettomiin – kuluu vuosittain miljoonia dollareita. Tiedebasaari 14.4.2013; https://tiedebasaari.wordpress.com/2013/04/16