Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Kielitaito on  elintärkeä ominaisuus sekä ihmisten välisessä kanssakäymisessä että henkilön omassa hyvinvoinnissa.

Kielitaito on elintärkeä ominaisuus sekä ihmisten välisessä kanssakäymisessä että henkilön omassa hyvinvoinnissa.

Kielitaito on yhä tärkeämpää globalisoituvassa maailmassa tiedonsaannin ja -välityksen sekä matkailun kansainvälistyessä. Mutta muunkin kuin oman äidinkielen hallitseminen ja käyttäminen on tärkeää myös ihan kotioloissa – varsinkin ikääntyville henkilöille, osoittaa tuore intialais-skotlantilainen selvitys. Kaksikielisyys näyttää selvityksen mukaan siirtävän dementiaoireiden ilmaantumista useilla vuosilla.

Intialaisen Nizam’s Institute of Medical Sciences tutkimuslaitoksen Psykologian laitoksen tutkijan Suvarna Alladin johdolla Neurology-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin kolmen erityyppisen dementiasairauden oireiden ilmaantumisen sekä henkilöiden kielitaidon suhteita. Selvityksessä oli mukana kaikkiaan 648 dementiadiagnoosin saanutta varttunutta henkilöä. Näistä kaikkiaan 391 osasi ja käytti äidinkielensä lisäksi yhtä tai useampaa muuta kieltä. Kaikki osallistujat elivät samalla alueella, joten esimerkiksi muuttoliikkeellä ei ole vaikutusta tuloksiin. Selvityksessä huomioitiin dementikkojen kielitaidon lisäksi ikä, sukupuoli, koulutustausta, ammatti sekä muita dementian ilmaantumisessa tärkeiksi tunnettuja taustatekijöitä. Erilaisten muistisairauksien ilmaantumisajankohtaa selvitettiin erikseen kolmen eri dementiamuodon osalta. Erittelyssä olivat yleisin dementian muodon eli Alzheimerin taudin lisäksi aivoverenvuotojen aiheuttama vaskulaarinen dementia sekä aivojen otsalohkon vaurioista johtuvaa frontotemporaalinen degeneraatio.

Tutkimus on laajin ja alallaan ensimmäinen selvitys, joka yksilöi eri dementiatyyppien sekä kielitaidon välisiä yhteyksiä. Kielitaidon merkitys osoittautui huomattavaksi. Kaksikielisillä henkilöillä dementiaoireet olivat ilmaantuneet keskimäärin 4.5 vuotta myöhemmällä iällä kuin pelkästään äidinkieltään käyttäneillä. Merkittävä havainto oli myös se, että muistisairauksien ilmaantumista hidastava vaikutus ilmeni maksimaalisesti jo kaksikielisillä, eikä kahta useamman kielen osaaminen ja käyttäminen antanut parempia tuloksia. Kaksikielisyys oli keskeinen tekijä dementian ilmaantumisen myöhäistymisessä, eikä muiden tekijöiden huomioiminen ei muuttanut tuloksia.

Merkittävä uusi havainto oli myös se, että kaksikielisyyden antama suoja dementiaa vastaan oli yhtä hyvä lukutaidottomilla kuin lukutaitoisilla. Aikaisemmin on todettu koulutuksen suojaavan dementian ilmaantumiselta. Uudet tulokset osoittavat, että aivojen aktiivisena pysyminen ei edellytä lukemista. Vähintään kahden kielen puhuminen antaa suojaa muistisairauksia vastaan (http://www.neurology.org/content/81/22/1938

Mainokset