Avainsanat

, , , , , , , , ,

Samppanjapullon avaamiseen olennaisesti kuuluva poksahdus on juhlallinen, mutta potentiaalisesti vaarallinen myös ilmiö.

Samppanjapullon avaamiseen olennaisesti kuuluva poksahdus on juhlallinen, mutta potentiaalisesti myös vaarallinen ilmiö.

Uudenvuodenyön ja muiden juhlien huipennuksena monissa tilaisuuksissa avataan samppanja- tai kuohuviinipullo – eikä tämä tapahtuma olekaan ihan mikä tahansa korkkaus. Samppanjapullon sisällä vallitseva paine on niin suuri, että nesteen äkillinen purkautuminen työntää korkin pois pullon suulta hämmästyttävällä voimalla ja nopeudella. Jopa silmävammoja aiheuttaneissa samppanjapullon korkin lennätyksissä vapautuva energia ja samalla korkin lähtönopeus riippuvat juoman lämpötilasta. Mitä lämpimämpää samppanja on, sitä rajummin avattu korkki lennähtää pullon suulta.

Ranskalaisen Université de Reims Champagne-Ardenne -yliopiston tutkijan Gérard Liger-Belairin johdolla Journal of Food Engineering -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin samppanjapullon avautumishetkellä vapautuvia energiamääriä kolmessa eri lämpötilassa. Kokeissa käytettiin tavanomaisia, 0.75 litran samppanjapulloja, joiden sisällössä on 9 grammaa juomalle olennaiset kuplat synnyttävää ja pullon sisäistä painetta nostattavaa hiilidioksidia (CO2). Samppanjapullon sisällä vallitsevan paineen ymmärtää, kun todetaan tuon CO2-määrän vaativan normaalissa (eli juhlajuoman nauttimispaikassa vallitsevassa) ilmanpaineessa 5 litran kaasutilavuuden. Juoman purkautumisenergiaa ja korkin lähtönopeutta avautumishetkellä mitattiin erittäin tarkalla, suurinopeuksisella infrapunakameralla.

Samppanjapullon avautuessa hiilidioksidin purkautumisenergiaa ja korkin lähtönopeutta mitattiin kolmessa eri lämpötilassa. Samppanja vaatii säilytyksen aikana vakio-oloja, mutta ennen koetta pulloja oli pidetty 24 tuntia testilämpötiloissa, jotka olivat 4, 12 ja 18 celsiusastetta (oC).

Rajuimmin korkki lennähti ja CO2-pitoinen juoma purkautui pullosta, kun samppanja oli huoneenlämpöistä (18 oC). Näissä olosuhteissa – jollaisena samppanjaa ei käytännössä juoda, tai ei ainakaan pitäisi nauttia – korkin lähtönopeus oli tutkimuksessa keskimäärin 15.3 metriä sekunnissa (eli noin 55 kilomeriä tunnissa). Lähempänä normaalia käyttölämpötilaa – tosin turhan viileässä – eli 4 oC lämpötilassa korkki lennähti pullon suulta noin 11 metrin sekuntinopeudella (noin 40 km/h). Samppanjapullon avautuessa vapautuvasta energiasta keskimäärin 95 prosenttia purkautuu hiilidioksidipitoisen juoman poksahtamiseen ulos pullosta, ja vain viisi prosenttia energiasta kohdistuu korkkiin. Tämä energian vapautumisen suhde oli sama kaikissa tutkituissa lämpötiloissa. Joissakin lähteissä samppanjakorkin lähtönopeudelle ilmoitetaan suurempiakin arvoja, enimmillään jopa noin 80 km/h.

Korkin lennähtäminen samppanjapulloa avattaessa on kuohujuomien käyttäjille tuttu ilmiö, ja kokeneet nautiskelijat osaavat varautua juhlavan poksautuksen seurauksiin. Mutta tyypillistä on sekin, että korkki lennähtää hallitsemattomasti ilmojen teille – ja pahimmillaan suurella voimalla joko aukaisijan tai muun läsnäolijan silmään. Onnettomuuksia sattuu niin paljon, että Amerikan silmälääkärien yhdistys (American Academy of Ophthalmology) on todennut samppanjapullon korkkien olevan toiseksi suurin juhlatilaisuuksissa silmävammoja aiheuttava tekijä.  Poksahdus on kuitenkin niin juhlava efekti, että monissa juhlissa samppanjapullon korkin halutaankin lennähtävän vapaasti ilmaan.

Varovaisuus on kuohujuomia käytettäessä tarpeen, jotta silmävammoilta vältytään. Korkkien voiman vaaroista tutkijat varoittavat muistuttamalla samppanjan keksijäksi nimetyn, ranskalaisen Dom Pierre Pérignonin (1638–1715) sokeutuneen varttuneella iällään. Benediktiinimunkin näön menetys ei kylläkään johtunut samppanjakorkkien osumisesta silmiin. (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0260877412005584

Samppanjasta muualla Tiedebasaarissa:

Kuplissa on samppanjan salaisuus. Tiedebasaari 30.12.2011; https://tiedebasaari.wordpress.com/2011/12/30

Samppanjan kuplista paljastuu yhä uusia salaisuuksia. Tiedebasaari 15.2.2012; https://tiedebasaari.wordpress.com/2012/02/15

Mainokset