Avainsanat

, , , , , , , , ,

Yksilön koko sekä raivotila ratkaisevat voittajan

Koko on paljon syöksyhampaita tärkeämpi tekijä ratkaistaessa norsu-urosten välisiä kamppailuja.

Koko on paljon syöksyhampaita tärkeämpi tekijä ratkaistaessa norsu-urosten välisiä kamppailuja.

Hampaistaanhan norsut tunnetaan. Ja valitettavasti nykyisin siksi, että hampaiden norsunluu on paitsi lakien ja kansainvälisten sopimuksien nojalla suojeltua myös – tai ehkä juuri siksi – erittäin haluttua kauppatavaraa laittomilla markkinoilla. Syöksyhampaiden kysynnästä johtuva salametsästys onkin koitumassa ja osin jo koitunut joidenkin norsupopulaatioiden kohtaloksi, ja kokonaisuudessaankin lajin tulevaisuus näyttää varsin synkältä.

Hampaiden koossa on selvä sukupuolten välinen ero, sillä urosten syöksyhampaat ovat selvästi kookkaammat kuin naarailla. Suurten hampaiden olettaisi olevan ase, jota varsinkin urokset käyttävät taistelutilanteissa. Mutta niin ole tosielämässä. Hampailla on vain marginaalinen merkitys ratkaistaessa norsu-urosten välisiä kampailuja. Intian Tiedeinstituutin Ekologisten tieteiden keskuksen tutkijat Karpagam Chelliah ja Raman Sukumar esittävät Animal Behaviour -tiedelehden joulukuun 2013 numerossa ilmestyneessä tutkimuksessaan tulokset havainnoista, jotka on tehty neljän vuoden aikana (458 maastovuorokautena) kaikkiaan 116 norsu-urosten välisissä taistelutilanteissa Intian koillisosissa. Kamppailutilanteisiin urokset ajautuvat useimmiten lisääntymisaikoina, taisteltaessa reviireistä tai naaraiden suosiosta.

Intialaistutkijoiden havainnoimissa kahden uroksen välisissä kamppailuissa oli mukana sekä täyskuntoisia, syöksyhampaallisia yksilöitä että syöksyhampaattomia uroksia. Kaikki tarkastelun kohteina olleet aasiannorsujen (Elephas maximus)  urokset olivat täysikasvuisia, vähintään 15-vuotiaita. Kamppailun menestyksen ja taistelutilanteen hallinnan ratkaisevina tekijöinä verrattiin urosten yksilökokoa, syöksyhampaiden kokoa ja asentoa sekä varsinkin lisääntymisaikana nousevaa, fysiologisesti määräytyvää raivo/aggressiotilaa. Suuren havaintoaineiston tilastollisessa tarkastelussa voitiin osoittaa selvä hierarkinen järjestys kolmen tekijän välille: raivotila oli tärkein taistelujen hallintaa määräävä tekijä. Toiseksi tärkein taisteluja ratkaiseva tekijä oli uroksen koko, ja syöksyhampaiden koko ja asento olivat harvimmin kaksinkamppailuja ratkaissut tekijä.

Raivoisan käyttäytymisen ja yksilökoon hallitseva asema on bangalorelaistutkijoiden mukaan lohdullinen havainto. Syöksyhampaiden katkaiseminen ei ehkä olekaan norsulle niin suuri tragedia kuin on oletettu. Salametsästäjät kyllä tappavat saaliinsa ennen syöksyhampaiden ottamista, mutta eräillä suojelualueilla on kokeiltu hampaiden katkaisemista norsujen suojelemiseksi. Näyttää siltä, että syöksyhampaatonkin uros voi nousta populaation arvoasteikossa ja taata yksilön menestymisen myös reviiri- ja lisääntymiskampailuissa (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0003347213004260