Avainsanat

, , , , , , , , , ,

Liuskakaasun ja -öljyn hyödyntämisen vastustajat vetoavat toiminnan ympäristöhaittoihin. Näistä yksi vaarallisimmista ja tuntemattomimmista on meaanin eli maakaasun lisääntyminen pohjavesisä. Vaaraa kuvaa Insttute of Gas Engineers & Managers -tutkimuslaitosken julkaisema kuva vesijohtoveden syttymisherkkyydestä.

Vesikin voi palaa. Liuskekaasun hyödyntämisen vaarallisimpia ja tuntemattomimpia riskejä on metaanin eli maakaasun lisääntyminen pohjavesissä. Vaaraa kuvaa Institute of Gas Engineers & Managers -tutkimuslaitoksen julkaisema kuva vesijohtoveden syttymisherkkyydestä.

Yhdysvalloissa kehitetty ja nyt jo laajalti kaupalliseen käyttöön saatu maankamaran liuskekiviin varastoituneen öljyn ja kaasun kerääminen energianlähteeksi on tuonut mukanaan vesistöongelmia. Jo kaasuesiintymien hyötykäytön (englanniksi liuskekaasun poraus- ja talteenotto tunnetaan fracking-termillä – meillä ei vastaavaa käsitettä ole) alettua raportoitiin vesistöjä pilaavista päästöistä. Uusi ja paljain silmin maastossa näkymätön haitta ja uhka liuskekaasun hyödyntämisen ekologiselle kestävyydelle on havainto hyödyntämisalueen läheisten pohjavesien pilaantumisesta. Ainakin metaanin – joka on samaa yhdistettä kuin tavallinen maakaasu – sekä etaanin pitoisuudet voivat nousta huolestuttavan korkeiksi.

Yhdysvaltalaisen Duke-yliopiston tutkijan Robert B. Jacksonin johdolla Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 24.6.2013 julkaistussa tutkimuksessa oli analysoitu kaikkiaan 141 ihmisten juomavesilähteinä käytettävän kaivon hiilivetypitoisuuksia. Ja kaasun porauksista vapautuneita yhdisteitä löytyi tutkimusalueella – Appalakkien vuoristoalueella Pennsylvania osavaltion koillisosassa – odottamattoman paljon.

Metaania havaittiin 82 prosentissa tutkituista kotien juomavesikaivoista. Pohjaveden metaanipitoisuus oli alle yhden kilomerin etäisyydellä liuskekaasun porauspaikalta sijaitsevissa kaivoissa keskimäärin 6 kertaa korkeampi kuin tätä kauempana sijaitsevissa kaivovesissä. Vastaavasti etaanin pitoisuudet olivat liuskekaasun hyödyntämispaikalta alle yhden kilometrin etäisyydellä sijaitsevissa kaivoissa 23 kertaa korkeammat kuin kauempana sijaitsevissa, muuten vertailukelpoisissa kaivovesissä.

Tarkkojen isotooppianalyysien avulla metaanin, etaaniin ja muiden pohjavesistä havaittujen hiilivetyjen lähteeksi pystyttiin osoittamaan liuskekaasun poraustoiminta.

Mainokset