Avainsanat

, , , , , , , , , , , , ,

Osloa halkaisevan Akerselva-joen rantamilla sijaisevissa rakennuksissa aikanaan toimeet yritykset pilasivat vesiä, mutta tänään jokivarressa voidaan iloita puhtaista vesistä ja puhtaan veden vaateliaista kaloista.

Osloa halkaisevan Akerselva-joen rantamilla sijaisevissa rakennuksissa aikanaan toimeet yritykset pilasivat vesiä, mutta tänään jokivarressa voidaan iloita puhtaista vesistä ja puhtaan veden vaateliaista kaloista.

Menneiden vuosikymmenien taloudellinen toimeliaisuus, asutuksen keskittyminen ja teollisuuden toimiminen jokseenkin ilman ympäristönsuojelullisia vaatimuksia johtivat niin sisävesistöjen kuin merten rannikkovesienkin pilaantumiseen, pahimmillaan suoranaiseen saastumiseen eri puolilla maailmaa. Sittemmin vesiensuojelulainsäädännön ja muun säätelyn kiristyminen sekä yleisön odotukset ovat pakottaneet vesien kuormittajat tehokkaisiin puhdistustoimiin, ja ilahduttavaa paranemista onkin nähty monella suunnalla. Norjassa vesiensuojelun ongelmina olivat asutuksen jätevedet ja paikoin myös teollisuuden jätevesipäästöt, vaikka tunturimaassa ei norjalaisten onneksi koettu samanlaista metsäteollisuuden aiheuttamaa sisävesien totaalista pilaantumista kuin Suomessa. Mutta ongelmia li Norjassakin. Vesien saastuminen tuhosi esimerkiksi pääkaupunki Oslon läpi ja alueella virtaavien jokivesien kunnon niin pahoin, että sekä pohjaeläimistö että kalat hävisivät täysin. Parin viime vuosikymmenen kuluessa veden laadun koheneminen on mahdollistanut myös vesieläimistön paluun Oslon jokiin.

Erityisen hyvin veden laadun muutosten myönteiset vaikutukset nähdään Oslon halki virtaavassa Akerselva-joessa, josta esimerkiksi merilohi (Salmo salar) hävisi täysin 1800-luvun puolivälissä. Lohta paremmin vesien likaantumista kestävät lajit viihtyivät hieman myöhempään, mutta lopulta kaikki pohjaeläimet ja kalat hävisivät. Mutta tätä nykyä Oslon joet ovat jälleen kalarikkaita, a myös muiden vesieläinten kannat ovat normalisoituneet, osoittaa Oslon yliopiston Luonnonhistoriallisen museon Sisävesiekologian ja sisävesikalastuksen laboratorion tutkijan S.J. Saltveitin johdolla River Research and Applications -tiedelehden verkkopainoksessa 15.3.2013 julkaistu selvitys.

Merilohi palasi Oslon keskustan Akerselvaan pitkän poissaolon jälkeen vuonna 1983. Tätä nykyä sekä merilohi että meritaimen (Salmo trutta) lisääntyvät Oslon läpi virtaavien jokien latvavesillä, ja myös pääkaupungin keskustan vesissä tavataan runsaasti molempien vaateliaiden lohikalojen nuoria ja vanhoja yksilöitä. Lohien lisäksi myös muu vesiluonto on tervehtynyt, ja oslolaisissa vesissä on monimuotoinen selkärangattomien pohjaeläinten, vesihyönteisten ja kalojen eliömaailma.

Oslon jokien puhdistumisen taustalla on etenkin 1970-luvulla määrätietoisesti käynnistetty vesiensuojelu, mutta parantamisen varaa on edelleen. Saltveit ja kumppanit toteavat nykytilanteen olevan hyvä etappi kohti EU:n vesipuitedirektiivin asettamien vaatimusten ja tavoitteiden täyttämistä, mutta matkaa niin ihmisten kuin luonnon tarpeet täyttävään vesien tilaan on vielä.

Mainokset