Avainsanat

, , , , , , , , , ,

Kuha on arvokkaimpia kalalajejamme, mutta valitettavasti kuhakannat ovat heikentyneet.

Kuha on arvokkaimpia kalalajejamme, mutta valitettavasti kuhakannat ovat heikentyneet.

Ammatti- ja virkistyskalastajien tärkeimpiin ja suosituimpiin pyyntikohteisiin lukeutuvan kuhan (Sander lucioperca) kannat ovat heikentyneet rannikkovesissämme. Kuhan lisääntymisalueet sijaitsevat lähellä rantoja, ja näissä vesissä ihmistoiminnan haitalliset vaikutukset kuten rehevöityminen ja saastekuormitukset ovat heikentäneet monien eläin- ja kasvilajien menestymismahdollisuuksia. Veden laadun muutoksilla ei kuitenkaan näytä olevan vaikutusta kuhakantojen taantumiseen, osoittaa kolmella pohjoisen Itämeren rannikkoalueella toteutettu puolentoista vuosikymmenen jakson kattanut seuranta.

Åbo Akademin Ympäristö- ja meribiologian laitoksen ja Husön biologisen aseman tutkijan Noora Mustamäen johdolla AMBIO: A Journal of the Human Environment -tiedelehden verkkopainoksessa ennakkoon 6.8.2013 julkaistussa tutkimuksessa seurattiin kuhan esiintymistä ja kalakantojen rakennetta vakioiduilla verkkosarjoilla kolmella rannikkoalueella vuosian 1995–2009. Kuhakannat heikkenivät kaikilla kolmella rannikkoalueella.

Yli 40-senttisten sekä yli 6-vuotiaiden kuhien kokonaismäärät vähenivät ja kalojen kuolleisuusarvot nousivat kaikilla kolmella seuranta-alueella.

Yleistä trendiä huonommin kuhakannan kehitys on edennyt alueilla, joilla ammattikalastus on tehokkainta sekä rannikkovesissä, joilla on runsaasti viime vuosikymmeninä ranniköillamme nopeasti yleistyneitä merimetsoja. Näiden ulkopuolisten paineiden alaisten vesien kalastossa myös alle 40-senttisten kuhien kokonaismäärät ovat vähentyneet, ja myös nuorten ikäluokkien osuudet ovat tavallista alhaisemmat.

Veden laadun muutoksilla kuten rehevöitymisellä tai vesien samentumisella ei ole Mustamäen ja kumppanien seurantatutkimuksen mukaan osuutta kuhan kuolleisuuden lisääntymiseen tai kuhakantojen heikentymiseen. Kuhan taantumisen tärkeimmäksi syyksi tutkimus osoittaa tehokkaan kalastuksen – etenkin nuorten juuri sukukypsyyden saavuttaneiden tai tätäkin nuorempien kalojen pyynnin, ja merimetsojen saalistuksen. Itämerellä kuha saavuttaa sukukypsyyden 4–6 vuoden ikäisenä, ja tuolloin kalat ovat kooltaan 35–44 -senttisiä. Merimetsojen vaikutus kohdistuu pienikokoisiin, hyvin nuoriin kaloihin, jotka eivät pääse milloinkaan sukukypsiksi, ja tämän seurauksena kuhan lisääntyvä kanta pienenee (http://link.springer.com/article/10.1007/s13280-013-0429-z

Kuha on rannikkovesillä sekä ihmisen että luonnon taloudelle tärkeä kalalaji. Isokokoisen petokalalajin taantuminen vaikuttaa koko rannikkovesien ravintoverkkojen lajistolliseen rakenteeseen, mutta näitä muutoksia ei ole vielä kattavasti selvitetty. Kalastuselinkeinolle ja vapaa-ajankalastukselle kuha on yksi tärkeimmistä pyyntikohteista. Uusimman tilaston mukaan vuonna 2012 Suomen merialueen ammattikalastajien saaliissa kuhaa oli 400 000 kiloa, ja näiden saaliiden rahallinen arvo nousi 1.8 miljoonaan euroon (http://www.rktl.fi/tiedotteet/merialueen_ammattikalastajille_ennatyssaalis_2.html

Mainokset