Avainsanat

, , , , , , ,

Harva pitää korkeamman tutkinnon vaatimaa rahallista panostusta kannattavana

Alemman kandidaatintutkinnon suorittaneella brittiopiskelijalla on on edessään vaikea valinta, pyrkiäkö suoraan töihin vai jatkaako kalliita opintoja kohti ylempää tutkintoa.

Alemman kandidaatintutkinnon suorittaneella brittiopiskelijalla on edessään vaikea valinta, pyrkiäkö suoraan töihin vai jatkaako kalliita opintoja kohti ylempää tutkintoa.

Yliopisto-opintoja on perinteisesti pidetty porttina arvostettuihin, varmoihin ja hyvin palkattuihin työpaikkoihin. Ja yleinen käsitys on, että mitä pitemmälle opintiellä menestyksekkäästi etenee, sitä paremmat ovat mahdollisuudet menestyä elämässä. Mutta yliopistojen opiskelijoilla on ainakin Britanniassa melkoisesti yleisestä mielipiteestä poikkeava käsitys opiskelun hyödyllisyydessä. Vain kolmasosa alempaa – noin kolme vuotta vaativaa – korkeakoulututkintoa suorittavista on sitä mieltä, että panostus maisterin tasolle jatkamisen olisi jatko-opintojen vaatiman rahallisen uhrauksen arvoista.

Tuhannelle brittiyliopistoissa opiskelevalle suunnatussa kyselyssä vain 35 prosenttia alempaa tutkintoa – esimerkiksi meikäläistä humanististen tieteiden tai luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa – suorittavista oli sitä mielestä, että jatkaminen ylempään eli maisterin tason tutkintoon kannattaisi. Aivan kaikki jatko-opintoihin edenneetkään eivät olleet vakuuttuneita opiskelujensa kannattavuudesta. Maisterin tason tutkinnon jo suorittaneista 59 prosenttia ja ylimmälle tasolle eli tohtorin tutkinnon suorittaneista brittiyliopistojen opiskelijoista oli sitä mieltä, että jatkotutkintoon on kannattanut panostaa aikaa, vaivaa ja rahaa, raportoi Times Higher Education 3.8.2013.

Opiskelun kannattavuutta onkin Britanniassa syytä miettiä, sillä yliopisto-opinnot vaativat varsin suurta rahallista satsausta. Yliopistojen lukukausimaksuja on juuri korotettu, ja tätä nykyä yleisin lukuvuoden hinta on 9 000 puntaa eli noin 10 400 euroa. Eliittiyliopistoissa lukukausimaksut ovat vielä paljon korkeammat. Esimerkiksi maailmankuulun Oxfordin yliopiston taloustieteen tutkinnossa lukuvuoden maksut nousevat jopa 41 000 puntaan eli noin 47 000 euroon. Raha onkin joka vuosi tuhansille opiskelijoille syy lopettaa yliopisto-opinnot alemman tutkinnon tasolle. Tilastot kyllä osoittavat, että korkeamman tutkinnon saaneilla on keskimäärin paremmat palkat ja lupaavampi urakehitys kuin vähemmän opiskelleilla. Reaalitalouden tosiseikat ”tässä ja nyt” vaikuttavat kuitenkin opiskelijoiden päätökseen. Lukuvuonna 2011–2012 ensimmäisen tutkinnon jälkeen kohti maisterin tason jatkotutkintoa suorittavien opiskelijoiden kokonaismäärä putosi 6 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi.

Usko opintojen taloudellisen kannattavuuteen on sitä suurempi, mitä pitemmälle henkilö on opiskellut. Uusimman kyselyn mukaan vähintään 31 000 punnan (noin 36 000 euron) alkupalkkaan uskoi 18 prosenttia maisterin tason tutkinnon ja 41 prosenttia tohtorin tutkinnon brittiyliopistoissa suorittaneista. Vastaavasti vasta yliopisto-opintojen alussa olevat, alinta tutkintoa vielä suorittavista vain 5 prosenttia uskoi, että akateemiset opinnot johtaisivat tuollaisiin vuosiansioihin. Alimman tason tutkintoa varten opiskelevista vain 57 prosenttia uskoi, että yliopisto-opinnot todella parantaisivat heidän mahdollisuuksiaan työpaikan saamisessa.

Mainokset